Kolmen suurimman puolueen johtajat kohtaavat eurovaalitentissä tänään klo 21. Keskustelussa toivotaan selkeyttä muun muassa ilmastonmuutoksen, maahanmuuton ja talouspolitiikan suhteen. Äänestäjät odottavat jännityksellä, miten eri puolueiden johtajat tulevat perustelemaan näkemyksiään. Suora lähetys tentistä tarjoaa mahdollisuuden vertailla puolueiden ehdokkaita reaaliajassa. Tässä on tilaisuus nähdä, kuka heistä osaa parhaiten vakuuttaa yleisön ja napsia tärkeät äänet vaaleissa.

Ylen uutisten mukaan arktinen alue lämpenee kolme kertaa nopeammin kuin muu maailma. Tämä ilmiö nostattaa huolta ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoisilla alueilla. Lämpeneminen heikentää jääpeitettä ja lisää merenpinnan nousua, mikä vaikuttaa niin paikallisiin eliöihin kuin ihmisiin maailmanlaajuisestikin. Vastatoimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi tarvitaan kiireesti.Loppukevennys: Pitäisikö meidän nyt ehdottaa arktiset Alpit turistikohteeksi ennen kuin ne sulavat kokonaan?

EU:lla on edessään isot kysymykset, joihin haetaan vastauksia Vapriikissa ensi viikolla. Tamperelaisen mukaan yksi ydinkysymys näyttää olevan kaikkialla sama. Vapriikissa järjestettävässä tilaisuudessa keskustellaan muun muassa ilmastonmuutoksesta, taloudellisesta epävakaudesta ja turvallisuuskysymyksistä. Tilaisuus kerää asiantuntijoita ympäri Eurooppaa pohtimaan, miten EU voi vastata näihin haasteisiin. Ja mitä tapahtuukaan, kun poliitikko astuu Vapriikin oveen? Hän kysyy heti, missä kahvitauko pidetään!

Helsingissä havaittiin tänään maastopalo. Uutisten mukaan ilmastonmuutoksen myötä metsäpalojen riski on kasvanut. Kun aihetta tutkittiin tarkemmin, ilmeni, että varomaton kulotus voi lisätä metsäpalojen riskiä. Asiantuntijat kehottavatkin varovaisuuteen ja ohjeiden noudattamiseen maastotöissä.

Loppukevennys: Toimituksessamme jäätiin pohtimaan, pitäisikö tulentekotaidoille järjestää pikakurssi – käytäntö kun näyttäisi olevan usein haasteellisempaa kuin teoria!

CO2 mittarit herättävät keskustelua sosiaalisessa mediassa. Suomalainen käyttäjä Merja Rantala kysyy Twitterissä, miten CO2 mittarit vaikuttavat tilanteeseen ja millainen muutos niissä tapahtuu. Rantala julkaisee twiitin, jossa hän esittää kysymyksen.

CO2 mittareiden vaikutusta ja niissä tapahtuvia muutoksia onkin mielenkiintoista tutkia. Monet ovat sitä mieltä, että CO2 mittarit voivat auttaa ympäristön tilanteen parantamisessa ja ilmastonmuutoksen torjumisessa. On kuitenkin tärkeää tutkia tarkemmin, millaisia vaikutuksia näillä mittareilla todellisuudessa on.

Ikivanha mysteeri ehkä ratkaistu – tutkimus mullistaa tiedon ilmakehän vuorovaikutuksista

Suomalaistutkijoiden tekemän tutkimuksen mukaan ilmakehän vuorovaikutuksia on ehkä viimein saatu valaistua. Tutkimus lupaa mullistaa tietämyksemme ilmakehän toiminnasta.

Tutkijaryhmä analysoi vuosikymmenten aikana kerättyä dataa ja löysi yllättävän yhteyden ilmakehän eri tekijöiden välillä. Kyseessä on ikivanha mysteeri, joka on puhuttanut tutkijoita aina ilmastonmuutoksen alkuajoista lähtien.

Kansainvälinen sopimus muovijätteestä on yhä hankala saavuttaa, vaikka maailma tuottaa joka vuosi 400 miljoonaa tonnia uutta muovijätettä. Tämä huolestuttava tieto paljastui MTV Uutisten tuoreesta raportista. Sopimus olisi tärkeä askel kohti kestävämpää tulevaisuutta ja ympäristön suojelua.

Muovijätteen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viime vuosikymmeninä, ja sen vaikutukset ympäristölle ovat vakavat. Merien täyttyminen muovista uhkaa ekosysteemejä ja merieläimiä. Lisäksi muovin tuotannossa käytetään runsaasti fossiilisia polttoaineita, mikä edistää ilmastonmuutosta.

Alppilan lukion opiskelijat ovat järjestäneet yllättävän tempauksen vallatessaan koulunsa tänään maanantaina. Opiskelijat halusivat herättää huomiota tärkeään aiheeseen ja käyttivät sosiaalista mediaa voimakkaasti tempauksen markkinoinnissa. Twitterissä levisi nopeasti tieto opiskelijoiden tempauksesta, kun suuri määrä ihmisiä jakoi uutisen.

Tuoreessa SomePlaza.comin uutisessa suomalainen Twitter-käyttäjä Taneli Ojakangas nostaa esiin ilmiön, jonka hän kutsuu "ilmastoismiksi". Ojakangas huomauttaa, että jo ennen Kalevaa uutiset ovat usein sekoittaneet sään ja ilmaston. Lisäksi hän mainitsee poliitikkojen käyttävän ilmastoaihetta omiin tarkoituksiinsa.

Ilmastoismi on käsite, joka kuvaa tilannetta, jossa sään ja ilmaston sekoittuminen on yleinen ilmiö mediassa ja poliittisessa retoriikassa. Ojakangas tuo esiin, että tämä sekaannus ilmenee niin tiedotusvälineissä kuin poliitikkojenkin puheissa.

Sosiaalisen median käyttäjä @kaskinen_petri on tehnyt hauskan postauksen, jossa hän kertoo uutisten olevan vähissä. Postauksesta on tullut viraalihitti ja se on herättänyt paljon kommentteja ja jaettu useita kertoja.

Monet käyttäjät ovat samaistuneet siihen, että uutiset voivat välillä tuntua vähäisiltä. Tämä saattaa johtua siitä, että tietynlainen tieto tulvii sosiaalisesta mediasta ja uutissyötteestä jatkuvasti. Joskus on vaikea pysyä perillä siitä, mikä on tärkeää ja ajankohtaista.

Ilmatieteen laitos on ilmoittanut, että tämän ja viime vuoden keskilämpötilat ovat olleet hälyttävän korkealla tasolla. Tutkijat käyttävät näitä lämpötiloja ilmastonmuutoksen ennakointiin. Ilmastonmuutoksen seurauksena maailma on kokenut äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten voimakkaita myrskyjä ja äärimmäistä lämpöä. Nämä uudet lukemat korostavat tarvetta tarttua ilmastonmuutokseen vakavasti ja ryhtyä toimiin sen hidastamiseksi. Ilmatieteen laitos kehottaa ihmisiä tulemaan tietoisemmiksi omasta hiilijalanjäljestään ja tekemään kestävämpiä valintoja.

Uutisartikkeli Suomeksi:

SomePlaza.com -sivustolla jaettiin äskettäin hauska somepostaus, johon oli liitetty kuva eikä selityksiä. Postauksessa kysyttiin ICC:ltä, mikä estää heitä tekemästä jotain. Postauksen takana oleva tili, Ilmastovaalit, on selvästi huolissaan ilmastonmuutoksesta, ja he haluavat tietää, miksi ICC ei toimi asian hyväksi.

Tämä postaus on herättänyt kiinnostusta sosiaalisen median käyttäjien keskuudessa. Vaikka postauksessa ei ollut paljon tietoa tai selityksiä, se onnistui houkuttelemaan huomattavan määrän kommentteja ja jakamisia.

Suomenkielinen uutisartikkeli:

Suomalaiset ovat tottuneet pitkiin talviin, mutta tänä vuonna kylmyys on venynyt ennätyspitkälle keväällä. Tämän on Huuhkaja-niminen Twitter-käyttäjä tuonut esiin alkuperäisessä postauksessaan. Huuhkaja kyseenalaistaa uutisten väitteen siitä, kuinka Suomi lämpiää kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin.

Tiedemiehet ovat kyllä varoittaneet ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomeen, mutta tämä postaus sai monet miettimään, onko talvi tänä vuonna oikeasti ollut tavanomaista kylmempi.

"Ihmisyys uhattuna" on vahvasti suositeltava lukukokemus. Tapio Puolimatkan tuore teos käsittelee ihmisenä olemisen teemaa syvällisesti ja herättää lukijassa pohtimaan omaa paikkaansa maailmassa. Kirjaa suosittelee ilmastovaalit-profiili Twitterissä, joka keskittyy ilmastonmuutokseen liittyviin uutisiin ja ilmiöihin.

Teoksen sisältöä ei tässä sosiaalisen median postauksessa tarkemmin avata, mutta se herättää ilmeisesti paljon keskustelua ja kiinnostusta. Ihmisyys ja sen säilyminen muuttuvassa maailmassa on universaali aihe, joka koskettaa meitä kaikkia.

EU:n poliittiset johtajat ovat kokoontuneet Brysseliin huippukokoukseen. Tämä tapahtuma herättää laajaa kiinnostusta sosiaalisessa mediassa, jossa käydään vilkasta keskustelua kokouksen tärkeydestä ja odotuksista. Poliitikkojen päivitykset ovat herättäneet erilaisia reaktioita niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin some-käyttäjien keskuudessa.

Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonalla eurolla. Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen voimassaoloa jatketaan ja sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta korotetaan. Hallitus on päättänyt tehdä muutoksia verotukseen, jotka vaikuttavat suomalaisten arkeen.

Suomeen on avautunut tehdas, joka valmistaa mullistavaa jauhetta, joka voi muuttaa tapamme tuottaa ruokaa. Tämä uutinen on julkaistu Yle Uutisten Twitter-tilillä. Tehtaassa valmistettava jauhe on tarkoitettu maailman ruokatuotannon muuttamiseen. Valmistaja ei kuitenkaan ole paljastanut tarkempia yksityiskohtia siitä, miten jauhe toimii.

Maikkarin uutisten aamu-tv-lähetyksessä käsiteltiin tänään Pohjanmaan tulvia. Ilmastovastaava Almi yritti nähdä tulvissa yhteyden ilmastonmuutokseen, mutta tuntui olevan hieman hukassa aiheen kanssa. Hän kertoi, että kevättulvat ovat hänelle täysin uusi asia, mutta seuraavaksi myönsi niiden olevan "jokakeväinen ilmiö". Some-käyttäjä @juubaduuri epäilee, että uutisten juontaja Teresa antaa Almille nyt kyytiä. Tulvauutisen kommenteissa somessa on herättänyt paljon keskustelua ja huumoria.

Talouskatsaukset kuultu – hallituksen kehysriihineuvottelut alkoivat

Suomen hallitus aloitti tänään kehysriihineuvottelut taloustilanteen kartoittamiseksi ja uusien toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Neuvottelut käynnistyivät talouskatsauksella, jossa arvioitiin maan talouden nykytilaa.

Hallitus pyrkii saamaan kokonaiskuvan maan taloustilanteesta ja suunnittelemaan tulevia toimenpiteitä talouden elvyttämiseksi. Neuvottelut käydään tiiviissä yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa.

Heikko jäätilanne ja nopea kevääntulo ovat vaikeuttaneet norppien pesintää Suomen järvillä tänä keväänä. Norppien suojelu on ollut pitkään tärkeä aihe Suomessa, ja vuosittain seurataan tarkasti norppien pesimistä ja niiden selviytymistä jään sulamisen aikana.

Yle Uutiset kertoo, että heikko jäätilanne on aiheuttanut haasteita norppien pesimiselle. Monilla järvillä jää on sulanut nopeasti, eikä se ole kestänyt pitkään norppien tarpeita. Norpat tarvitsevat turvallisen jään, joka kestää pesien rakentamisen ja poikasten hoitamisen.

Suomessa jäätyvät vesistöt voivat olla vaarallisia, kuten maaliskuussa tapahtuneet hukkumistapaukset osoittivat. MTV Uutisten mukaan viisi ihmistä menehtyi tänä vuonna paksulla jäällä.
Lämpimämmät päivät ja ilmastonmuutos vaikuttavat jään laatuun, ja paksu jää voi olla petollisen heikkoa. Erityisesti keväällä jäähän muodostuvat sulamisvedet voivat heikentää sen rakennetta. On tärkeää olla tarkkana ja välttää liikkumista heikoilla jäillä.

Marko Saari hämmästelee Twitterissä ihmisten heräämistä ja vastustusta agenda 2030 -mielenosoituksia kohtaan. Marko kommentoi, että jos tätä vastarintaa ei ole Suomessa, sitä ei ole maailmallakaan. Tweet on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa, ja monet käyttäjät ovat eri mieltä Markon kanssa. Toiset ovat hänen kanssaan samoilla linjoilla, kun taas toiset puolustavat mielenosoituksia ja näkevät niiden tärkeyden.

Ismo Viirimaa soitti hälytyskeskukseen, kun hän ei enää voinut asua tulvan saartamassa talossaan. Tilanne sai aikaan voimattomuuden tunteen. Viirimaa on yksi monista suomalaisista, jotka ovat joutuneet kamppailemaan luonnonvoimien kanssa viime aikoina.

Keskustelupalstoilla ihmiset ovat ilmaisseet tukensa Viirmaalle ja ymmärryksensä hänen asemassaan. Monet kommentoivat tulva-alueilla asumisen hankaluuksia ja vaaroja. Samalla ihmiset jakavat myös omia kokemuksiaan vastaavista tilanteista.

Jättimäinen tuulipuisto uhkaa pilata erään pienen kylän maisemat. Kyseessä on 77 asukkaan toiveen toteuttaminen viranomaisten päätöksellä. Tuulipuistohanke herättää voimakkaita tunteita alueen asukkaissa, sillä se aiheuttaa huolta maisemien rumentumisesta ja luonnonrauhan häiriintymisestä. Vaikka päätöksen tekijät perustelevat hanketta ilmastonmuutoksen torjumisella, asukkaat ovat pettyneitä päättäjien välinpitämättömyyden vuoksi.

Nuorten parlamentti tenttaa ministereitä ensimmäistä kertaa koronan jälkeen, ja koko tilaisuus on nähtävissä suorana lähetyksenä. Suomen nuoret ovat päässeet jälleen vaikuttamaan päätöksentekoon, kun nuorten parlamentti haastattelee ministereitä. Tämä on ensimmäinen kerta pandemian jälkeen, kun tapahtuma järjestetään fyysisesti. Yle Uutiset näyttää tilaisuuden suorana lähetyksenä, joten kaikki kiinnostuneet voivat seurata tenttejä kotisohvallaan. Nuorten kysymykset käsittelevät ajankohtaisia aiheita, kuten koulutusta, ilmastonmuutosta ja tulevaisuuden työelämää.

Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki on lähes puolittunut 2000-luvulla, kertoo Ylen uutinen. Suomi on ollut aktiivinen toimija ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja tämä näkyy myös kulutustottumuksissa. Uutisen mukaan hiilijalanjälki on vähentynyt erityisesti energiankulutuksessa ja liikenteessä tapahtuneiden muutosten ansiosta. Uudet energiatehokkaat ratkaisut ja kestävämmät liikkumistavat ovat auttaneet suomalaisia vähentämään päästöjä. Suomi on sitoutunut myös kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastotavoitteista ja kestävästä kehityksestä.

Suomalainen journalisti Johannes Roviomaan kolumni Arktisessa neuvostossa sai paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Ylen uutiset jakoi Roviomaan kolumnin Twitterissä, ja se herätti keskustelua maapallon tulevaisuudesta.

Kolumnissaan Roviomaa käsittelee Suomen mahdollisuuksia vaikuttaa maailman tulevaisuuteen Arktisessa neuvostossa. Hän korostaa Suomen ainutlaatuista asemaa pohjoisimmassa Euroopassa ja sen vaikutusvaltaa kansainvälisissä kysymyksissä.

Suomeen on saapunut ennätysmäärä Saharan hiekkaa, kertoo MTV Uutiset. Ilmatieteen laitoksen mukaan uusi pilvi hiekkaa levisi Suomen ylle, mikä aiheuttaa erityisesti allergikoille hankaluuksia. Tutkijat ovat nyt kehottaneet ihmisiä lähettämään näytteitä hiekasta, jotta he voivat selvittää sen koostumuksen ja vaikutukset terveyteen tarkemmin.

Ilmastonmuutoksen ja tuulien suunnan muutosten myötä hiedan leviäminen on yleistynyt. Saharan hiekka voi sisältää erilaisia mineraaleja ja pienhiukkasia, jotka voivat aiheuttaa hengitysoireita ja allergisia oireita herkille ihmisille.

Lauttasaaresta on tulossa aivan uudenlainen rakennusprojekti, kun paikalliset insinöörit ovat päättäneet rakentaa oman satelliitin. Suunnitelman mukaan satelliitti ammutaan avaruuteen vuoden kuluttua. Hankkeesta kertoo Helsingin Uutiset.

Satelliitin rakentaminen ja sen lähettäminen avaruuteen ovat äärimmäisen haastavia tehtäviä, mutta insinööriryhmä on päättänyt ottaa haasteen vastaan. Heidän tavoitteenaan on saada satelliitti toimimaan kansainvälisen avaruusaseman välityksellä ja kerätä tietoa maapallon ilmastonmuutoksesta.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt historiallisen päätöksen liittyen ilmastoon. Päätöksen myötä ympäristöasioiden tärkeys korostuu entisestään, kun Euroopan neuvosto velvoittaa maat toteuttamaan tehokkaita toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Päätöksen seurauksena tulevina vuosina voidaan odottaa merkittäviä muutoksia esimerkiksi energiantuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa.

Sveitsiä on syytetty ihmisoikeusrikkomuksista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) päätöksellä. EIT oli sitä mieltä, että Sveitsi ei ole tehnyt riittävästi ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Päätös tuli sen jälkeen, kun sveitsiläinen ympäristöjärjestö haastoi maan oikeuteen ilmastonmuutoksen vuoksi.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun EIT on langettanut ihmisoikeusrikkomuksia koskevan päätöksen ilmastonmuutokseen liittyen. Päätös voi avata tien vastaavanlaisille syytteille muissa Euroopan maissa.

Maapallo on jälleen rikkonut lämpöennätyksiään, ja tämä herättää kysymyksen ilmastonmuutoksen torjunnan yhteydestä ihmisoikeuksiin. Oikeuslaitoksen on annettava linjaus asiasta. Kysymys on kuitenkin monimutkainen, ja siitä käydään laajaa keskustelua.

Lämpöennätyksistä kertoi Yle Uutiset Twitter-tilillään ilman selityksiä tai linkkejä. Kyseessä oli ainoastaan lyhyt twiitti, johon oli lisätty linkki tarkempaa tietoa varten.

Mietitään hetki, miten tämä uutinen voisi päättyä hauskalla tavalla. Aiheeseen sopiva loppukevennys voisi olla esimerkiksi:

Maaliskuu 2024 oli mittauksien perusteella kaikkein kuumin maaliskuu koskaan ja jatkoi ennätyslämpimien kuukausien sarjaa, kertoo EU:n Copernicus-palvelu. Uutinen tulee vain pari viikkoa sen jälkeen, kun helmikuu oli myös ennätyskuuma. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät selvästi ympäri maailmaa, kun äärimmäiset lämpötilat rekisteröidään toistuvasti. Tämä on huolestuttavaa kehitystä, joka vaatii pikaisia toimia ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Suuret päästöleikkaukset ja kestävämpien energiamuotojen käyttö ovat välttämättömiä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tuoreessa päätöksessään tuomioistuin on selvittänyt, voivatko ilmastotoimet loukata ihmisoikeuksia. Päätös tulee vaikuttamaan myös Suomeen. MTV Uutisten mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tehtävät toimenpiteet voivat tuomioistuimen mukaan rajoittaa kansalaisten perusoikeuksia. Päätökseen vedottiin YK:n ihmisoikeuksien julistukseen, joka takaa oikeuden terveyteen, elinkelpoiseen ympäristöön ja elämään. Tämä tuomio avaa uuden keskustelun siitä, miten voimme tasapainottaa ilmastonmuutoksen torjunnan ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen välillä.

Turku joutui kokemaan ilmastonmuutoksen karmeat seuraukset. Pitkä ja kuuma kesä toi mukanaan paitsi auringonpaistetta, myös kasvaneen jäätelön kulutuksen. Sosiaalisen median käyttäjät jakavat innokkaasti kuvia ja päivityksiä herkullisista jäätelöannoksistaan.

Jäätelön ystäville onkin ollut ilo nähdä, kuinka Turkulaiset ovat päättäneet nauttia lämpimistä päivistä herkullisten jäätelöiden parissa. Sosiaalisessa mediassa jaetaan kuvia värikkäistä ja houkuttelevista jäätelökulhoista, joissa on erilaisia makuja ja koristeita.

Uutisartikkeli:

Vaikka uutiset ja tilastot ilmastonmuutoksesta alkavat olla todella poikkeavia ja kauhistuttavia, niin minkäänlaista kiinnostuksen kasvua en näe, jopa päinvastoin. Onko se X:n algoritmit, kyllästyminen huonoihin uutisiin vai poliittinen tilanne, joka vie liki kaiken huomion pois? – huolestunut Twitter-käyttäjä Timo Nikkilä pohdiskeli.

Sosiaalisen median käyttäjien mielenkiinnon puute ilmastonmuutosta kohtaan herättää kysymyksiä. Ilmastonmuutos on edelleen vakava ja tulevaisuuteemme vaikuttava aihe, mutta miksi se ei enää saa ansaitsemaansa huomiota?

Keskustan viime kauden ministeri, Mika Lintilä, ei piilottele mielipiteitään nykyisestä Marinin hallituksesta. Hän twiittasi suorasanaisia sanoja hallituksen toiminnasta. Lintilä kirjoitti: "Sitä painajaista en halua nähdä uudestaan". Viestistä ei ole selvää, mihin Lintilä täsmälleen ottaen viittaa, mutta on hyvin tiedossa, että monet ovat kritisoineet nykyisen hallituksen politiikkaa eri syistä.

Vantaan Energia aloittaa poikkeuksellisen lämpöjärjestelmän rakentamisen, joka voi hyvinkin mullistaa energiateollisuuden maailmassa. Suomen ensimmäinen lämpöpumppujärjestelmä, joka perustuu hybridiratkaisuun, toteutetaan Vantaalla ja sillä pyritään vähentämään päästöjä sekä parantamaan energiatehokkuutta. Projektiin investoidaan huimat 200 miljoonaa euroa.

Vihreä siirtymä ei puhdas siirtymä, kirjoitti suomalainen Markku Lahtivirta Twitterissä. Lahtivirta kommentoi somessa käytävää keskustelua ympäristöystävällisemmästä energiantuotannosta. Hänen postauksensa herätti paljon huomiota ja keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Vihreä siirtymä on termeistä, jota käytetään kuvaamaan siirtymistä fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Tämä on tärkeä askel pyrkiessämme vähentämään ilmastonmuutosta ja luomaan kestävämpi tulevaisuus. Kuitenkin Lahtivirta tuo esiin, että vihreä siirtymä ei välttämättä ole täysin puhdas siirtymä.

Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat keskustelleet puhelimessa. Heidän keskustelunsa aiheina olivat ilmastonmuutos, EU:n tulevaisuus ja kansainvälinen politiikka. Stubbin ja Macronin keskustelusta ei ole tarkempia yksityiskohtia julkaistu.

Kauppa- ja teollisuusministeri matkusti ilmastontointisyistä sähköpotkulaudallaan 10 kilometrin työmatkalleen. Matka päättyi kuitenkin katkeraan pettymykseen, kun potkulaudan akku loppui vain 10 senttimetriä ennen eduskuntatalon sirkusta. Ministerin huolestuneisuus ja uupumus sai hänet huudahtamaan ilmaan päätyneen 10 senttimetrin verran hiilidioksidia. Päivänjatkoja.

Suomessa on käynnissä kiireellinen varastonhaku kasvihuonekaasuille, sillä Norja on pyytänyt niitä maahan. Ylen uutisten mukaan Norjassa on pulaa kasvihuonekaasuista, ja he ovat pyytäneet Suomea toimittamaan niitä. Valtiovarainministeriön puolelta on todettu, että Suomessa varastoidulla kasvihuonekaasulla on merkittävä kysyntä.

Kyseessä on ilmeisesti vuosia jatkunut perinne, jossa Norjan kansalaiset keväisin saapuvat yli rajan hakemaan kasvihuoneilmiön aikaansaamat kaasut Suomesta. Tämä merkitsee yhdessä kuppikakkutarjoamisen kanssa alkavaa Norjan kevättalvea.

Ympäristöjournalismille annetaan vähän tilaa klikkiotsikoiden valtaamissa uutistoimituksissa, valittavat aktivistit Suomessa. Huolimatta siitä, että ympäristöaktivistit aiheuttavat töhrimällä taideteoksiaan, heidän viestinsä todellisesta uhasta ja tuhosta jää unholaan. Hallituksemme käyttää vuosittain yli 4 miljardia euroa ympäristölle haitallisiin tukiin. Se on enemmän kuin maksetut asumis- tai työttömyystuet. Ympäristöalan toimijat vetoavat mediaan tekemään työnsä ja nostamaan ympäristökriisi esiin.

Intian keskilämpötilat ovat jälleen rikkoneet ennätyksiä, ja ihmiset ympäri maata joutuvat keksimään uusia keinoja selviytyäkseen kuumuudesta. Erityisesti slummeissa asuvat naiset ovat ottaneet asiakseen helpottaa kuumuutta valkoisen kattomaalin avulla.

Kattomaalin uskotaan heijastavan auringonsäteitä tehokkaammin, mikä auttaa pitämään sisätilat viileämpinä. Slummiympäristössä, jossa usein puuttuu tavanomainen ilmastointi, tämä voi olla elintärkeää asukkaiden terveydelle.

Paavi Franciscus piti pääsiäispuheensa MTV Uutisten mukaan. Pääsiäispäivänä paavi kokoontui tuhansien uskovien edessä Vatikaanin Pyhän Pietarin aukiolla. Paavi puhui rauhasta, toivosta ja lähimmäisenrakkaudesta. Hän korosti, että pääsiäinen on aika uudistumiselle ja toivolle, ja kehotti ihmisiä pitämään huolta toisistaan.

Pääsiäispuheessaan paavi Franciscus myös muistutti ilmastonmuutoksen ja ympäristön suojelun tärkeydestä. Hän kehotti ihmisiä toimimaan vastuullisesti ja tekemään ympäristöystävällisiä valintoja.

Kiinalaiset sähköautot valtaavat markkinoita Euroopassa, sillä joka neljäs Euroopassa myyty sähköauto on kiinalainen. Tämä käy ilmi Yle Uutisten tuoreesta uutisesta. Kiinan sähköautovalmistajat ovat nousseet viime vuosina vahvasti maailmanmarkkinoille ja laajentaneet näkyvyyttään myös Euroopassa. Sähköautojen suosion kasvaessa ympäristötietoisuuden ja ilmastonmuutoksen keskellä, kiinalaiset valmistajat ovat onnistuneet tarjoamaan edullisia ja laadukkaita vaihtoehtoja kuluttajille.

Suomalainen tutkija on syventynyt sisäpiiriläisenä tutkimaan korkean riskin aktivismia sekä Elokapinaa. Tutkija on liittynyt aktiivisesti ilmastoaktivistiliikkeeseen ja osallistunut heidän toimintaansa tutkimuksensa nimissä. Elokapina on kansainvälinen, kiihtyvä ilmastonmuutokseen vastustava liike, joka kannustaa suuria yleisömielenosoituksia ja siviili tottelemattomuutta.

Aurinkopaneelien hinnat ovat kääntyneet selvään laskuun, kun vertaillaan niitä viime vuoden hintoihin. Tämä tieto selviää Yle Uutisten tuoreesta julkaisusta. Selkeä hinnanlasku on tuonut säästöä jopa tuhansia euroja aurinkopaneelien ostajille.

Aurinkopaneelien hinnat ovat pitkään olleet pullonkaula aurinkoenergian hyödyntämisessä, mutta nyt tilanne näyttää muuttuneen. Yhä useammat kuluttajat ovat kiinnostuneita aurinkoenergian käytöstä ja taloudellisesta hyödystä, jonka se voi tuoda.

Ylen uutiset ovat joutuneet uudenlaiseen tarkasteluun sosiaalisen median postauksen vuoksi. Käyttäjä Veli-Matti Junnola jakoi Twitterissä listan aiheista, joita hän toivoisi näkevänsä uutisoinnin kohteena. Junnola mainitsee muun muassa Gazan, Putinin, Trumpin ja ilmastonmuutoksen uutisoinnit. Hänen postauksessaan ei kuitenkaan anneta syvällisempää selitystä, miksi hän kyseisiä aiheita toivoo uutisoitavan.

Suomen medioiden ilmastonmuutos-uutisoinnista löytyy puutteita tieteelliseen ja faktoihin perustuvaan tarkasteluun. Some-käyttäjä Jorma H. kritisoi Twitterissä, että monet luotetuimmat mediatalot, kuten Yle ja Helsingin Sanomat, eivät täytä näitä vaatimuksia. Jorma jakoi linkit Ylen ja Helsingin Sanomien ilmastonmuutosta käsitteleviin uutisiin, mutta valitettavasti nämä linkit eivät ole saatavilla tässä artikkelissa.

Vaasan koulua uhannut henkilö on ilmaissut ahdistuneisuutensa ilmastonmuutoksen ja luontokadon suhteen. Poliisi on edelleen tutkimassa asiaa. Tämä tapaus nostaa esiin kysymyksen ilmastonmuutoksen aiheuttamasta stressistä ja sen vaikutuksista erityisesti nuorisossa. Onko yhteiskunnalla riittävästi välineitä tällaisten kysymysten käsittelyyn? Loppukevennys: Kunhan emme syytä ilmastonmuutoksesta myös kouluruoan huonoa makua.

Uutisartikkeli:
Eurooppaa kohdannut kriisi on saanut ihmiset tukemaan toisiaan uusilla tavoilla. WhatsApp-ryhmä on perustettu tarjoamaan tietoa, tukea ja hyvinvointikeinoja kaaoksen keskellä. Ryhmässä voidaan jakaa ajankohtaisia uutisia, pohditaan hyvinvointia ylläpitäviä keinoja ja jaetaan harjoituksia, joita jäsenet voivat tehdä omassa tahdissaa. Ryhmän tarkoituksena on helpottaa maailmantuskaa ja se on avoin kaikille, lomakkeella voi liittyä mukaan maaliskuusta toukokuuhun 2024.

Timo Nikkilän mukaan uutisissa kuvataan ilmastonmuutosta ja luontokatoa, mutta ei niiden merkitystä meille ja minkälaisia muutoksia ne vaativat. Hänestä olisi tärkeää kertoa, millaista tulevaisuutta tällaiset suuret ympäristömuutokset ennustavat. Hänen kritiikkinsä kohdistuu erityisesti luontouutisiin, jotka hänen mielestään keskittyvät vain luontoon, ei ihmiseen.

Journalisti Timo Nikkilä julkaisi omassa Twitter-profiilissaan mielenkiintoisen näkemyksen nykyisestä ilmastonmuutoskeskustelusta. Nikkilä toteaa, että uutiset kertovat kyllä ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta, mutta harvemmin siitä, mitä nämä oikeasti merkitsevät meille itsellemme. Hän myös herättää kysymyksen, minkälainen tulevaisuus on edessämme ja mitä ilmastonmuutos vaatii meiltä. Hyvä muistutus siitä, että luontouutiset ovat paljon enemmän kuin vain puheenaihe - ovatko ne myös toimintaohjeemme tulevaisuuteen?

Forestialan edunvalvontaelimet ovat toistuvasti mediaa puolueellisesti metsäuutisoinnista. Toimittaja Karoliina Paananen kuitenkin uskoo, että tällaiset kommentit palvelevat niiden esittäjiä. Hän toteaa, että journalismien ja tutkijoiden integriteetin asettaminen kyseenalaisten viestejen alaisuudessa siirtää huomion pois todellisista ongelmista, joita edunvalvontajärjestöjen pitäisi käsitellä. Paanasen mukaan tällainen lähestymistapa vaatii näkökulman muutosta edunvalvontajärjestöjen toimesta.

Twitter-käyttäjä käy kärkevästi Ylen kimppuun kutsuen sen uutisia epäpäteviksi. Hän tuomitsee veronmaksajien rahojen käytön mielestään kehnoihin uutisiin. Tviittiin viittaavat hashtagit antavat vihjeitä käyttäjän huolenaiheista, kuten ilmastonmuutoksen käsittelystä ja YK:n Agenda 2030 -ohjelmasta. Käyttäjää ei näytä tyydyttävän nykyinen uutisvirta.

Valonpilkahduksia torstaihin: Metsäpeurakanta on elpynyt kiitettävästi Suomessa 1900-luvun alkupuolen sukupuuton jäljiltä. Kainuusta alkanut elvytys on levinnyt Suomenselälle asti. Euroopan parlamentti on äänestänyt luonnon ennallistamisasetuksen hyväksymisen puolesta, jonka mukaan 20 prosenttia EU-alueesta tulisi ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Hämeenlinna on onnistunut vähentämään ilmastopäästöjään, tavoitteena 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoteen 2010.