Työttömien määrä Suomessa on jälleen nousemassa korona-ajan huippulukemiin, kertoo Yle Uutiset. Tilanne herättää huolta maan talouden kehityksestä ja ihmisten toimeentulosta. Työllisyystilanteen huononeminen saa monet pohtimaan hallituksen toimia työttömyyden vähentämiseksi. Onneksi Suomessa on kuitenkin voimassa vahva hallitusohjelma, joka pyrkii parantamaan työllisyystilannetta monin eri keinoin. Hallitus on tehnyt lukuisia päätöksiä ja panostuksia työllisyyden edistämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

Suomeksi:

Uutisartikkeli:

Onkohan monella muullakin sellainen olo, että uutiset sanan vanhanaikaisessa merkityksessä ovat lakanneet olemasta ja tilalle on tullut USA:ssa käsikirjoitettu "reality show", joka kaikessa kaameudessaankin alkaa ajan mittaan tuntua tylsältä? Tätä ihmettelee myös suomalainen somevaikuttaja Janne Kejo. Hänen postauksensa on saanut paljon kannatusta ja jakamisia sosiaalisessa mediassa.

Suomessa on lähitulevaisuudessa tulossa muutos arvonlisäverokantaan, mikä tulee nostamaan sen toiseksi korkeimmaksi EU:ssa. Tällä hetkellä Suomen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, mutta vuodesta 2025 alkaen se nousee 26 prosenttiin. Päätökseen on vaikuttanut EU:n tavoite lisätä yhdenmukaisuutta jäsenmaiden verotuskäytäntöjen välillä.

Nuorten parlamentti tenttaa ministereitä ensimmäistä kertaa koronan jälkeen, ja koko tilaisuus on nähtävissä suorana lähetyksenä. Suomen nuoret ovat päässeet jälleen vaikuttamaan päätöksentekoon, kun nuorten parlamentti haastattelee ministereitä. Tämä on ensimmäinen kerta pandemian jälkeen, kun tapahtuma järjestetään fyysisesti. Yle Uutiset näyttää tilaisuuden suorana lähetyksenä, joten kaikki kiinnostuneet voivat seurata tenttejä kotisohvallaan. Nuorten kysymykset käsittelevät ajankohtaisia aiheita, kuten koulutusta, ilmastonmuutosta ja tulevaisuuden työelämää.

Koronarokotteiden saatavuus herättää kysymyksiä Suomessa

Suomalaiset ovat huomanneet, että koronarokotteiden saatavuus on nykyään vaikeampaa kuin aiemmin. Eräs Twitter-käyttäjä pohtii, onko johtohenkilöstö itse jo saanut tarvittavan korona-boosterin, kun taas kansa joutuu kerjäämään ja odottamaan.

Teini-ikäisten tyttöjen pahoinvointi herättää huolta tutkijoissa – ahdistuneisuus kasvanut merkittävästi koronan jälkeen. Yle Uutisten mukaan tutkimus kertoo, että teini-ikäisten tyttöjen ahdistuneisuus on kasvanut huomattavasti koronapandemian jälkeen. Tutkijoiden mukaan rajoitukset ja eristäytyminen ovat aiheuttaneet stressiä ja ahdistusta nuorille tytöille.

Sosiaalisen median postauksen mukaan koronan voi saada vaikka olisi ottanut useita rokotteita

THL:n Nohynekin mukaan on aika tehdä kustannus-vaikuttavuuslaskelma siitä, keille koronarokotteita tulisi suositella valtion kustannuksella. Tämän seurauksena nousee kysymys, mitä tapahtuu, jos kansalaiset haluavat rokotteen omalla kustannuksellaan. STM:n ja Timo Pässilän välinen vuoropuhelu on käynnistynyt odottaessa päätöksiä. Herää kysymys, pitäisikö meille tarjota rokotteita buffetaisen, jossa voimme olla valinnanvapaus ja maksaa rokotteista, joita haluamme? Loppukevennys: Valitsemalla rokotteemme voimme tuntea olonsa kuin olemme rokotteiden karkinvalintakaupoissa!

Kansalainen tunnustaa sosiaalisessa mediassa, ettei ehkä ole seurannut koronauutisia niin tarkasti kuin olisi pitänyt. Kyseinen käyttäjä avautui Twitterissä, miten hän on saattanut laiminlyödä koronaan liittyvät uutiset. Koska käyttäjätunnus viittaa 'valtakunta'-nimiseen henkilöön tai organisaatioon, ei ole tiedossa tasan, kuka takana on.
Näinkö suhtautuminen uutisiin on muuttunut pandemian aikana? Voiko uutisväsymys johtaa tärkeiden tiedotteiden laiminlyöntiin? Kuinka moni muu on saattanut jättää koronauutiset lukematta?

Twitter-käyttäjä KarateFella, oikealta nimeltään Juha Koukkari, julkaisi postauksen, jossa hän muistutti seuraajiaan koronapandemiasta ja väestön ikääntymisestä. Koukkari herätti keskustelua kysymällä seuraajiltaan, muistavatko he nämä kaksi merkittävää ilmiötä. Uutisartikkeli päättyy jatkuvasti kasvavaan kysymykseen: miten koronaviruspandemia ja väestön ikääntymisprosessi vaikuttavat tulevaisuuteemme? Loppukevennys: Jos unohtaminen on merkki ikääntymisestä, olemmeko me kaikki unohtaneet miten elämä oli ennen koronaa?

Mikko Korhonen -niminen Twitter-käyttäjä kommentoi koronapandemiaa ja ihmettelee ihmisten lukutaitoa koskien tilastoja ja uutisia. Vaatii hän, että ymmärrys tulisi kasvaa selkokielisen datan lukemisen myötä. Hän kiinnitti sanomaansa huomiota 21.3.2024 päivättyä tweetissään. Miksi niin moni ihminen ei korhosen mukaan ymmärrä koronauutisoita ja tilastoja oikein? Tuojatkohan tilastot luku- ja numeroangstia, vai onko tulkinta niin monitulkintaista, ettei korrektia totuutta ole?

Sosiaalisessa mediassa herättää keskustelua koronapandemian vaikutukset lasten ja nuorten arkeen. Varpu Utriainen ottaa kantaa kotiin jäämisen normalisoitumiseen sekä sen vaikutuksiin mielenterveyskriisiin korona-aikana. Hän kyseenalaistaa pandemiaan liittyvät toimenpiteet, joita hän kutsuu pseudotieteellisiksi. Utriaisen mukaan lasten ja nuorten pitäisi pikemminkin mennä kouluun tai töihin kuin jäädä kotiin.