<h1>Testaa tietosi eurovaalivisassa</h1><p>Kuinka monta paikkaa Suomella on Euroopan parlamentissa? Kuka valitsee Suomen EU-komissaarin? Ja onko EU kieltänyt ilmapallojen puhaltamisen? Nämä ovat vain muutamia kysymyksiä, joihin voit vastata MTV Uutisten eurovaalivisassa.</p><p>Visan avulla voit testata tietosi EU:sta ja selvittää, kuinka hyvin tunnet eurooppalaisen politiikan kiemurat. Kysymykset kattavat laajan kirjon aiheita Euroopan unionin toiminnasta ja sen vaikutuksista jäsenmaihin.</p><p>Saatat myös yllättyä visan tuloksista.

Sosiaalisessa mediassa leviää kiivasta keskustelua siitä, miksi Venäjän presidentin Vladimir Putinin tukijat voisivat olla mukana EU:n ja Naton toiminnassa. Erityisesti aiheesta keskustelua herätti nimimerkki 'emmanuel', joka esitti suoran kysymyksen Putinin nukkejen toimista näissä kansainvälisissä organisaatioissa. Kommentit ovat jakaneet mielipiteitä ja herättäneet paljon huomiota sekä kannattajien että vastustajien keskuudessa. Jatkuva keskustelu Venäjän vaikutusvallasta lännessä on edelleen polttava puheenaihe monissa medioissa.

Keskustelu EU-maiden yhteisvelasta on kiihtynyt eurovaalien alla. Monet kysyvät, miksi EU haluaa tukkia rahareikiään lainalla? Eri maiden edustajat ovat ottaneet voimakkaasti kantaa yhteisvelan tarpeellisuudesta ja siitä, kuka sen lopulta maksaa takaisin. Talousasiantuntijat ovat jakautuneet kahteen leiriin: toiset näkevät sen välttämättömänä, toiset uhkana jäsenmaiden taloudelle. Kriitikoiden mukaan yhteisvelka voi heikentää talouskuria ja lisätä poliittisia jännitteitä.

Jämsäläismummo Raija Partanen on asettunut Lontoon lähistölle, mutta suomalaisten uutisten seuraaminen ei ole jäänyt. Partanen seuraa 20:30 uutiset joka ilta, vaikka hän on jättänyt EU:n taakseen. Sen sijaan suosikkisarja La Promesa jää nyt väliin, koska palvelu ei ole saatavilla EU:n ulkopuolella. Raija Partanen jakoi pienen arjen harmituksen Twitterissä, mutta näyttää siltä, että tärkeimmät, eli uutiset, pysyvät ohjelmistossa. Ehkä seuraava nivelrasvaus voi auttaa mummoa jaksamaan ilman La Promesaa.

Ulkoministeri Valtonen ilmoitti, että Suomi seuraa tarkasti Venäjän ja Viron välistä rajatilannetta. Valtosen mukaan kyseessä saattaa olla tahallinen pyrkimys hämmentää alueellista vakautta. Tällä hetkellä tilanne ei aiheuta välitöntä uhkaa Suomelle, mutta tilannetta arvioidaan jatkuvasti. Suomen hallitus on tiiviissä yhteistyössä EU:n ja Nato-kumppaneiden kanssa.

Loppukevennys: Vaikka rajat ovat jännitteisiä, suomalaiset voivat onneksi vielä keskittyä kesän tärkeimpiin asioihin – kuten grillaamiseen ja mökkeilyyn.

EU:n uusi Nis2-direktiivi näyttäytyy monelle vielä tuntemattomana, mutta nyt on aika toimia, sillä sakkojen riski voi nousta jopa 10 miljoonaan euroon. Direktiivi pyrkii vahvistamaan kyberturvallisuutta ja se koskee laajalti erilaisia toimialoja. Yritykset ovat nyt varpaillaan ja asiantuntijat kehottavat aikaisten valmistelujen aloittamiseen välttääkseen jättimäiset sakot.

Loppukevennys: Ehkäpä olisi hyvä hetki päivittää salasanat vähän monimutkaisemmiksi kuin '1234'!

Tutkijan mukaan Euroopan unioni saattaa ottaa käyttöön uutta yhteisvelkaa europarlamenttivaalien jälkeen. Tämä tarkoittaisi, että Suomen hallitus joutuisi todennäköisesti arvioimaan uudelleen kantaansa asiaan. Kysymys yhteisvelasta on ollut kiistanalainen ja aiheuttanut laajaa keskustelua EU:n jäsenvaltioiden kesken.

Demarit jatkaisi turvapaikkarallia EU:ssa myös tulevaisuudessa – perussuomalaisille ei käy: ”Eurooppa ei kestä tällaista maahanmuuton määrää”. Suomen Uutisten mukaan demarit ovat valmiita jatkamaan nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa, kun taas perussuomalaiset ilmaisevat tiukan vastustuksensa. Heidän mukaansa Euroopan resurssit eivät riitä käsittelemään suuria maahanmuuttovirtoja.

Loppukevennys: Jos maahanmuutto olisi urheilulaji, demarit johtaisivat joukkuettaan innolla – perussuomalaiset taas harkitsisivat pelin sääntömuutoksia!

Eurovaaliehdokas Juha Paasonen (LIB) osallistui EU-aiheiseen keskustelutilaisuuteen, joka herätti vilkasta keskustelua niin paikalla kuin sosiaalisessa mediassakin. Paasonen korosti tilaisuudessa yhteisten eurooppalaisten arvojen merkitystä ja painotti esimerkiksi vihreän siirtymän tärkeyttä Euroopan tulevaisuuden kannalta. Keskustelu oli monipuolista ja käsitteli useita ajankohtaisia teemoja EU:ssa. Paasonen jakoi aktiivisesti näkemyksiään ja kuunteli myös innokkaiden osallistujien kysymyksiä ja kommentteja.

MTV Uutiset tarttui ajankohtaiseen aiheeseen kutsumalla EU-vaaliehdokkaat Salla ja Guzenina studioonsa keskustelemaan siitä, onko EU:n yhteisvelka edellytys Ukrainan tukemiselle. Molemmat ehdokkaat toivat esille näkökulmansa ja erimielisyytensä asiasta, mutta selvästi keskusteluun tarvitaan lisää konkretiaa ja yksimielisyyttä. Asia herätti paljon tunteita ja paljastaa, kuinka tärkeitä päätöksiä EU:ssa on tehtävä Ukrainan avustamisen suhteen.

Analyysi: Orpo ja Purra komppasivat toisiaan kuin tulevat EU-kumppanit – vasta ”Ruanda-malli” herätti nokittelemaan. Yle Uutisten mukaan muutoin yhtenäisesti esiintyneet poliitikot päätyivät lopulta erimielisyyksiin maahanmuuttopolitiikan yksityiskohdista. Onko Ruanda-malli heille uusi ristiriitojen lähde vai ohimenevä väärinkäsitys? Kenties seuraavassa tapaamisessa kuullaan vihdoinkin yhteinen sävel. Ja kuka tietää, ehkä seuraavaan kokoukseen tuodaan tarjolle pahvinen Ruanda-mallin malli!

EU:n kilpailukykyministerit kokoontuvat Brysselissä 23.-24. toukokuuta keskustelemaan sisämarkkinoiden tulevaisuudesta, eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvystä ja avaruusasioista. Suomesta kokoukseen osallistuvat Wille Rydman ja Arto Satonen. Kokouksessa käsiteltävät aiheet ovat tärkeitä EU:n taloudellisen kasvun ja teknologisen edistyksen kannalta. Voidaan vain toivoa, että kaikista näistä vakavista keskusteluista huolimatta, ministereillä on aikaa myös nauttia belgialaisista vohveleista ja suklaasta.

Kesäkuussa yli 400 miljoonaa äänioikeutettua valitsevat EU:lle uuden parlamentin. Tämä vaalitulos tulee määrittämään unionin suunnan seuraavan viisivuotiskauden aikana. Kansan Uutisista voit lukea lisää Euroopan tulevaisuudesta toukokuun numerossa.

Loppukevennys: Jää nähtäväksi, tuleeko uusi parlamentti tekemään enemmän päätöksiä kuin keskivertoperheessä viikonloppuna saadaan aikaiseksi!

Espoon kaupunginjohtaja ehdottaa kasvukaupungeille lisää EU-rahoitusta

Espoon kaupunginjohtaja on nostanut esiin kasvukaupunkien tarpeen lisärahoitukselle EU:lta. Hänen mukaansa nykyinen rahoitustaso ei riitä vastaamaan kaupunkien kasvusta johtuviin haasteisiin, kuten infrastruktuurin kehittämiseen ja palveluiden parantamiseen. Kaupunginjohtaja painottaa, että kohdistamalla enemmän suoraa rahoitusta kasvukaupungeille, ne voivat paremmin vastata tulevaisuuden vaatimuksiin.

EU:lla on edessään isot kysymykset, joihin haetaan vastauksia Vapriikissa ensi viikolla. Tamperelaisen mukaan yksi ydinkysymys näyttää olevan kaikkialla sama. Vapriikissa järjestettävässä tilaisuudessa keskustellaan muun muassa ilmastonmuutoksesta, taloudellisesta epävakaudesta ja turvallisuuskysymyksistä. Tilaisuus kerää asiantuntijoita ympäri Eurooppaa pohtimaan, miten EU voi vastata näihin haasteisiin. Ja mitä tapahtuukaan, kun poliitikko astuu Vapriikin oveen? Hän kysyy heti, missä kahvitauko pidetään!

Britannian julmaksi moitittu malli kiistakapulana – näin euroehdokkaat puuttuisivat EU:n maahanmuuttoon

Britannian kovaa linjaa maahanmuuttopolitiikassa on arvosteltu laajasti, ja se on noussut keskiöön EU-vaalikampanjoissa. Useat euroehdokkaat ovat ilmaisseet huolensa mallin vaikutuksista maahanmuuttajiin ja yhteiskunnan tasapainoon. Joidenkin mukaan malli on epäinhimillinen ja lisää eriarvoisuutta, kun taas toiset katsovat sen olevan tarpeellinen kontrollikeino. Ehdokkaat ovat jakautuneet jyrkästi mielipiteissään, ja keskustelu käy kiihkeänä EU:n tulevista linjauksista.

EU:lta odotettu vahvistus: Jäädytettyjä Venäjä-miljardeja vihdoin Ukrainan tueksi. Euroopan unioni on vahvistanut pitkään odotetun päätöksen käyttää jäädytettyjä Venäjä-miljardeja Ukrainan tukemiseen. Tämä merkittävä taloudellinen tuki on tarkoitettu maan jälleenrakennukseen ja kriittisten infrastruktuurien parantamiseen Venäjän hyökkäyksen jäljiltä. EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell piti toimenpidettä välttämättömänä askeleena Ukrainan auttamiseksi kohti kestävää rauhaa ja vakaampaa tulevaisuutta. Ja miksi pakasteita kannattaa säilyttää?

Kokoomus ja perussuomalaiset haluavat siirtää turvapaikkahaun EU:n ulkopuolelle, mutta RKP vastustaa ehdotusta. Kokoomuksen kansanedustaja perustelee siirtoa turvallisuussyillä ja sujuvammalla käsittelyllä. Perussuomalaiset puolestaan korostavat resurssien säästöä. RKP:n edustaja kuitenkin pitää ehdotusta epäinhimillisenä ja painottaa kansainvälisiä sopimuksia. Asia herättää vilkasta keskustelua ja jakaa mielipiteitä myös kansalaisten keskuudessa.

Purra torjuu keskustan väitteet: Perussuomalaiset vastustaa yksiselitteisesti EU:n yhteisvelkaa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on esittänyt tiukan kannan EU:n yhteisvelkaa vastaan vastatessaan Keskustan esittämiin väitteisiin. Keskustan mukaan perussuomalaiset eivät ole olleet selkeitä yhteisvelkakysymyksessä, mutta Purra torjuu nämä väitteet. Hän painotti puoluensa kantaa torjua kaikenlaisen yhteisvelan aloitteet Euroopassa.

Kuka arvaa mikä on perussuomalaisten lempisanonta? 'Velka on veli otettaessa, mutta veljenpoika maksettaessa!'

Uudet vieraat löysivät leirintäalueilta kadonneiden venäläisten tilalle. Matkailu Suomesta ja muista EU-maista on lisääntynyt, kun venäläisten matkailijoiden määrä on laskenut. Yrittäjät ovat onnistuneet houkuttelemaan uusia asiakkaita esimerkiksi saksalaisista ja hollantilaisista leireilijöistä. Koronan jälkeiset ajat ja Venäjän tilanne ovat muuttaneet matkailutilastoja selvästi.

Loppukevennys: Joku vitsailikin, että kohta Saksasta tulee enemmän matkailijoita kuin heillä on autoja viemäriputkineen!

Frontexin rajavartijat jatkavat valvontatehtäviään Suomen itärajan läheisyydessä pidemmälle syksyyn, kertoo USU-uutissivusto. Frontex on Euroopan unionin rajaturvallisuusvirasto, jonka tehtävänä on tukea jäsenvaltioiden rajavartioita. MTV Uutiset twiittasi asiasta ja uutisoi, että rajavartijoiden valvontatehtävät jatkuvat ainakin pitkälle syksyyn. Tarkkaa päivämäärää, milloin valvonta päättyy, ei ole vielä kerrottu.

Lehdistönvapaus on "vaarallisen lähellä murtumispistettä" monissa EU-maissa, varoittaa kansalaisjärjestö. Järjestön mukaan useissa maissa on havaittu kasvavaa sensuuria ja valtion tukemaa kontrollia median toiminnassa. Tilanne on erityisen huolestuttava, sillä lehdistönvapaus on yksi demokratian kulmakivistä.

Järjestön raportin mukaan monissa EU-maissa on nähty viime aikoina selviä merkkejä lehdistönvapauden rajoittamisesta. Esimerkiksi hallitusten painostus, toimittajien pidätykset ja sananvapauden rajoitukset ovat arkipäivää useissa maissa.

Suomalaiselle metsäteollisuudelle jännittävät ajat, kun EU:n pakkausjätelakiuudistus lähtee äänestykseen. Komissio olisi halunnut kieltää kertakäyttöastioiden käytön ravintolan tai kahvilan sisällä syötäessä. Suomalaiselle edistykselliselle panttijärjestelmälle uutiset eivät kuitenkaan näytä huonoilta.
Tämä käy ilmi Twitterissä jaetusta postauksesta, jonka on lähettänyt käyttäjä nimeltä Aili. Postauksessa on huumorilla lähestytty EU:n pakkausjätelakiuudistusta.

YK ja EU ovat kehottaneet Britanniaa hylkäämään parlamentin läpäisseen Ruanda-lakiesityksen. Lakiesitys herättää kansainvälistä huolta, sillä se antaisi Brittiläisille tuomioistuimille valtuudet tutkia ja nostaa syytteitä Ruandassa tapahtuneista sotarikoksista. YK:n ja EU:n mukaan lakiesitys olisi ristiriidassa kansainvälisten oikeuden periaatteiden kanssa.

EU uhkaa kieltää TikTokin uuden ominaisuuden - "epäilemme sen olevan myrkyllinen ja aiheuttavan riippuvuutta". Euroopan unioni on ilmoittanut harkitsevansa TikTokin uuden ominaisuuden kieltämistä, jonka epäillään olevan haitallinen ja addiktoiva. Tämä päätös perustuu pelkoihin, että kyseinen ominaisuus voisi kasvattaa nuorten ja lasten alttiutta päihteisiin ja huonoihin elämäntapoihin. TikTok on suosittu lyhyiden videoiden jakamissovellus, jolla on yli miljardi käyttäjää maailmanlaajuisesti.

Presidentti Stubb Ruotsin valtiopäivillä: Kansalliset suorituskykymme yhdistettyinä Nato- ja EU-jäsenyyksiin sekä kahdenvälisiin DCA-sopimuksiin Yhdysvaltojen kanssa antavat meille historiallisesti katsottuna enemmän turvaa kuin mikään aiemmin. Presidentti Stubb ilmaisi vahvaa luottamusta Suomen turvallisuuteen tänään Ruotsin valtiopäivillä. Hänen mukaansa Suomen kansallinen puolustuskyky sekä yhteistyö Naton ja EU:n kanssa, vahvistettuna kahdenvälisillä sopimuksilla Yhdysvaltojen kanssa, tarjoavat Suomelle enemmän turvaa kuin koskaan aiemmin.

EU on esittänyt uhkauksen kieltää suositun sosiaalisen median sovelluksen Tiktokin uusi ominaisuus. EU:n viranomaiset ovat ilmaisseet huolensa siitä, että kyseinen ominaisuus saattaa olla myrkyllinen ja aiheuttaa riippuvuutta käyttäjilleen. Ominaisuuden luonteesta ei ole annettu tarkempia tietoja, mutta se on herättänyt suurta huolta Tiktokin käyttäjien keskuudessa.

Suomessa kilpailuilla markkinoilla toimiminen voi olla hankalaa, ja tähän liittyen sosiaalisessa mediassa on noussut esiin mielenkiintoinen keskustelu. Pekka Hacklin, suosittu somevaikuttaja, julkaisi Twitterissä viestin, jossa hän mainitsi valtiontuet ja niiden lainmukaisen myöntämisen. Hacklinin viesti sai nopeasti paljon huomiota ja herätti keskustelua.

Valtiontuet ovat EU-sopimuksen piirissä, ja niiden lainmukainen myöntäminen edellyttää ennakkoilmoitusta komissiolle. Tämä tieto herätti monissa kysymyksiä ja pohdintaa siitä, millaisia vaikutuksia tällä voi olla markkinoille.

Suomen velka kasvoi eniten EU-maista viime vuonna. Suomen MTV Uutiset on raportoinut, että vuoden 2023 aikana Suomen velka kasvoi eniten kaikista EU-maista. Velan kasvu oli huomattavaa, ja se herättää huolta maan talouden kestävyydestä.
Velkaantuminen johtuu osittain maan korkeasta julkisesta menoja ja matalasta talouskasvusta. Suomessa on jouduttu ottamaan lainaa esimerkiksi koronakriisin hoitoon ja talouden tukemiseen.

Yrittäjä Iida Miettinen innostui ajatuksesta vallankumouksesta, kun hän kuuli EU:n pakkausasetuksesta. Hän suunnitteli jo uusia ympäristöystävällisiä pakkausratkaisuja yritykselleen, kunnes lobbarit astuivat kuvioihin ja muuttivat suunnitelmat täysin.

EU:n pakkausasetus on herättänyt paljon keskustelua. Tavoitteena on vähentää ympäristöhaittoja ja edistää kestävää kehitystä, mutta monille pienyrittäjille kyseinen asetus tarkoittaa lisää byrokratiaa ja kustannuksia.

EU-maiden ulko- ja puolustusministerit ovat tänään kokoontuneet keskustelemaan Ukrainan ilmatorjunnan vahvistamisesta. Ministerit ovat etsimässä nopeita ratkaisuja tilanteeseen, jotta Ukraina voi paremmin suojautua mahdollisilta uhilta ilmatilassaan.

Kokouksen tavoitteena on löytää keinoja ja resursseja, joilla Ukraina voi parantaa ilmatorjuntajärjestelmiään. Ukraina on kohdannut vakavia haasteita tämän vuoden aikana, kun sen ilmatila on joutunut useiden hyökkäysten kohteeksi.

EU vastustaa Facebookin suunnitelmia lanseerata maksullinen versio, joka poistaisi mainosten kohdentamisen käyttäjien henkilötietojen perusteella. Euroopan unionin mukaan maksullinen vaihtoehto ei tule poistamaan yksityisyyden menettämistä sosiaalisessa mediassa.

Facebookin emoyhtiö Meta ilmoitti hiljattain harkitsevansa maksullisen version käyttöönottoa, jolla käyttäjät voisivat välttää tietojensa käytön mainosten kohdentamiseen. Kuitenkin EU:n mukaan tämä ei ratkaise ongelmaa, vaan yksityisyyden menettämiseen on puututtava laajemmalla tasolla.

EU:n harkitessa Iranin vallankumouskaartin listalle nimittämistä terroristijärjestöksi on herännyt vilkasta keskustelua kansainvälisessä mediassa. Suomalainen poliitikko Valtosen arvioi Ylellä tilannetta ja nostaa esiin erilaisia näkökulmia tapaukseen. Vallankumouskaarti on Iranin hallitsevan uskonoppineen tukijoukko, joka on osallistunut moniin konflikteihin alueella ja tukenut erilaisia terroristijärjestöjä. Mikäli EU listaa sen terroristijärjestöksi, sillä olisi huomattavia vaikutuksia niin taloudellisesti kuin poliittisesti.

Suomen vouti on päättänyt vapauttaa Venäjällä toimivan hakukoneyhtiö Yandexin omaisuuden. Yandexin omaisuutta oli jäädytetty pakotteiden vuoksi. Päätös on tehty sen jälkeen, kun EU ja Venäjä sopivat uudesta pakotteiden kevennyksestä.

Yandex on yksi Venäjän suurimmista teknologiayhtiöistä, ja se tarjoaa hakukoneen lisäksi myös muita palveluita kuten karttoja ja pilvipalveluita. Yhtiö on ollut mukana myös kiistanalaisissa toimissa, kuten Krimin valloitukseen liittyvien tapahtumien raportoimisessa.

EU on poistanut pakotteiden piiristä venäläislähtöisen Yandexin perustajan Arkadi Volozhin. Ulosottolaitos on nyt vapauttanut takavarikosta Yandexiin liittyvää omaisuutta Suomessa. Yandexilla on Suomessa konesaliyhtiö, joka lämmittää mäntsäläläisten koteja. Tämä päätös helpottaa yrityksen liiketoimintaa ja mahdollistaa sen jatkamisen Suomessa. Yandexilla on merkittävä rooli Internet-palvelujen tarjoajana sekä Venäjällä että kansainvälisesti. Uutinen tuo varmasti iloa suomalaisille Yandexin käyttäjille, jotka voivat jatkaa suosikkisovellustensa käyttöä. #Yandex #EU #pakotteet

Ulkoministeri Elina Valtonen oli eilen Ykkösaamun vieraana, kertoo Yle Uutiset. Haastattelussa Valtonen kävi läpi Suomen ulkopoliittista tilannetta sekä tulevia haasteita.

Valtonen korosti haastattelussa Suomen sitoutumista eurooppalaiseen yhteistyöhön ja kansainvälisiin sopimuksiin. Hän mainitsi erityisesti EU-jäsenyyden merkityksen Suomelle sekä tarpeen ylläpitää hyviä suhteita naapurimaihin.

Ulkoministeri myös kommentoi ajankohtaisia konflikteja ja kriisejä maailmalla. Hän painotti, että Suomi tukee voimakkaasti rauhanomaisia ratkaisuja ja diplomaattisia neuvotteluja.

Digiedistyneiden EU-maiden 🇪🇺 D9+ ministerikokouksessa Dublinissa 🇮🇪 agendalla yhdenmukainen digisääntely, AIAct hiekkalaatikot⛱️ ja seur. komission digitavoitteet @JpRistola @TEM_uutiset.

EU-maiden digitaalista kehitystä edistävät ministerit kokoontuivat D9+ ministerikokoukseen Dubliniin. Kokouksen tarkoituksena oli keskustella yhdenmukaisesta digisääntelystä ja seurata komission digitaalisia tavoitteita.

Juha Mikkonen, PhD, on jälleen kommentoinut sosiaalisessa mediassa Suomen ja Ruotsin välisiä riitoja. Hän väittää, että Suomi ei ole tehnyt mitään puuttuakseen asiaan EU:n kautta ja vaatii Ruotsia täyttämään velvoitteensa.

Mikkosen tweetti on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa. Monet käyttäjät ovat ilmaisseet tukensa Suomelle ja vaativat Ruotsia vastaamaan toimiinsa.

Suomen ja Ruotsin väliset jännitteet eivät ole uusi asia, mutta ne näyttävät nyt ylittävän kansanrajat. Tilanteen kehittymistä kannattaa seurata lähiviikkoina.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili Suomen ja Venäjän rajalla tänään. Hän totesi: "Olen sanonut tämän monta kertaa ja sanon sen uudelleen: Meidän pitäisi olla turvallisuudessa enemmän suomalaisia." Vierailu liittyy EU:n turvallisuuspolitiikan keskusteluun. Von der Leyen korosti tarvetta saada enemmän suomalaista tyyliä turvallisuuskysymyksiin. Suomi tunnetaan korkeasta turvallisuustasostaan ja von der Leyen katsoo, että muut EU-maat voisivat ottaa oppia siitä.

Suomen viranomaisten ilmoitettua suunnitelmasta kieltää nikotiinipussien tilaaminen EU-alueelta, moni kansalainen on osunut asiasta pohtimaan. Twitterissä käyty keskustelu herätti myös huolta suomalaisten virkamiesten toiminnasta EU:n vapaakauppasääntöjen rikkomisessa. Käyttäjä @atecyh ehdottaakin jopa valituksen tekemistä EU:lle.

EU-maiden poliittiset johtajat ovat päättäneet uusista pakotteista Iranille kokouksessa, jossa keskusteltiin myös Ukrainan tilanteesta. Kokouksessa päätettiin, että EU-maat ryhtyvät lisätoimiin Iranin suhteen sen jatkuvien ihmisoikeusloukkausten vuoksi. Tämä päätös herätti keskustelua niin sosiaalisessa mediassa kuin uutisissa ympäri maailman.

EU toteuttaa uusia rajoituksia Irania kohtaan, keskittyen erityisesti miehittämättömiin ilma-aluksiin ja ohjuksiin. Rajoitukset pyritään asettamaan mahdollisten turvallisuusriskien minimoimiseksi. Suomen Tietotoimiston (STT) uutisen mukaan päätös rajoitusten asettamisesta tehtiin äskettäin, ja se koskee kaikkia EU:n jäsenmaita.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo osallistui huippukokoukseen, jossa keskusteltiin Ukrainan avun tarpeesta. Orpo korosti, että EU:n jäsenmaiden on tehtävä enemmän auttaakseen Ukrainaa nopeasti. Huippukokous pidettiin tällä viikolla, ja se keräsi yhteen EU-maiden johtajia. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa Venäjän ja Ukrainan välisen tilanteen kehittymistä. Orpon viesti oli selvä: EU:n jäsenmaiden on tarjottava tukea ja apua Ukrainalle, jotta maa voi selviytyä kriisistä.

EUSA-rahastojen uutiskirje tarjoaa päivitetyt tiedot rahastojen tapahtumista yhdessä paketissa. Uutiskirjeessä kerrotaan uusimmat uutiset liittyen EU-tukiin, AMIF-rahastoon, ISF-rahastoon ja BMVI-rahastoon. Uutiskirjeen voi lukea verkkosivuilta tai liittyä postituslistalle saadakseen tiedot suoraan sähköpostiin.

EU:n sisäasioiden rahastojen Twitter-tili jakoi tiedon uutiskirjeestä ja linkin verkkosivuille, jossa uutiskirjeen voi lukea. Uutiskirjeessä käsitellään ajankohtaisia aiheita ja tarjoaa hyödyllistä tietoa rahastojen toiminnasta.

Suomessa on lähitulevaisuudessa tulossa muutos arvonlisäverokantaan, mikä tulee nostamaan sen toiseksi korkeimmaksi EU:ssa. Tällä hetkellä Suomen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, mutta vuodesta 2025 alkaen se nousee 26 prosenttiin. Päätökseen on vaikuttanut EU:n tavoite lisätä yhdenmukaisuutta jäsenmaiden verotuskäytäntöjen välillä.

EU:n poliittiset johtajat ovat kokoontuneet Brysseliin huippukokoukseen. Tämä tapahtuma herättää laajaa kiinnostusta sosiaalisessa mediassa, jossa käydään vilkasta keskustelua kokouksen tärkeydestä ja odotuksista. Poliitikkojen päivitykset ovat herättäneet erilaisia reaktioita niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin some-käyttäjien keskuudessa.

Pääministeri Orpo kertoi kehysriihipäätöksistä ja niiden tärkeydestä välttää EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen. Hallitus aikoo sopeuttaa julkista taloutta yhteensä 9 miljardilla euroa vaalikauden aikana. Päätökset on tehty talouden tasapainottamiseksi ja kestävän kehityksen varmistamiseksi. Hallituksen tavoitteena on pitää talous kurissa ja torjua koronakriisin aiheuttamia haittoja parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin keskiviikkona. Tapaaminen järjestetään Eurooppa-raportin merkeissä. Tapaamista voi seurata suorana lähetyksenä kello 16 alkaen.

Presidentti Niinistö ja korkea edustaja Borrell keskustelevat Euroopan ajankohtaisista aiheista ja tulevista haasteista. Tapaamisen aikataulusta tai aiheista ei ole tarkempaa tietoa, mutta keskustelu todennäköisesti koskee Suomen ja EU:n suhteita sekä Euroopan unionin sisäisiä asioita.

EU:n tekoälyasetus ja tekoälyn kansainvälinen sääntely ovat olleet aktiivisen keskustelun kohteena. PRH:n (@prh_fi) postauksessa mainittu Huhtala kuvaa EU:n tekoälyn sääntelyä tuoteturvallisuussääntelyksi, jossa korostetaan tekoälyn turvallisuutta ihmisen näkökulmasta.

Pääministeri Albin Kurtin vasemmistohallitus haluaisi päättää Kosovon asioista itsenäisesti, mutta Yhdysvallat ja EU osoittavat kuka oikeasti määrää.

Suomen pääministeri Albin Kurtin vasemmistohallitus pyrkii itsenäisesti päättämään Kosovon asioista, mutta Yhdysvallat ja EU eivät ole samaa mieltä. Kansan Uutisten twiitti kertoo, että päätösvaltaa siirretään muille tahoille.

Yrittäjä MailVeikko on ottanut kantaa Euroopan riippuvuuteen Kiinasta. Eu-vaaliehdokas kritisoi Eurooppaa strategisista virheistä, joita sen on tehty. MailVeikko käytti sosiaalisen median kanavaa jakamaan näkemyksensä asiasta. Vaikka alkuperäisessä viestissä oli mukana myös kuva, yrittäjä ei antanut tarkempia perusteluja tai yksityiskohtia kritiikkinsä tueksi.

Venäjän ja Ukrainan välillä vallitseva taloudellinen valtasuhde herättää huolta, kun Venäjän rahallisesti vahvempi asema aiheuttaa epävarmuutta Ukrainan tulevaisuudesta. EU:lla ja USA:lla puolestaan on enemmän taloudellista valtaa kuin Venäjällä, mutta heidän rahallisen tuen kanavoiminen Ukrainan kautta saattaa osoittautua tehottomaksi. Tämä herättää huolta ja hämmennystä siitä, kuinka kehitys voisi vaikuttaa konfliktiin ja sen seurauksiin. Nyt uutisissa nähdään myös uhkaavana Kiinan tuki Venäjälle.

EU on pakottanut Applen mainostamaan pienempiä selaimiaan, ja käyttäjämäärät ovat kasvaneet jopa 250 prosenttia. Euroopan unionin toimien tarkoituksena on ollut edistää selainten monimuotoisuutta ja vähentää suurten teknologiayritysten markkinavaltaa. Applen on nyt mainostettava pienempiä selaimiaan samalla tavalla kuin sen suosituinta selainta, Safaria. EU:n säännös on herättänyt paljon huomiota ja keskustelua sosiaalisessa mediassa. Käyttäjät ovat ilmaisseet mielipiteensä tilanteesta, ja monet ovat ilahtuneet siitä, että heitä kannustetaan kokeilemaan uusia vaihtoehtoja.

EU-maissa on eroja energiatehokkuudessa, mikä aiheuttaa haasteita sääntelyn harmonisoinnissa. Suomalainen Twitter-käyttäjä @JuhoKorteniemi nostaa esiin tämän ongelman. Toiset maat edelleen tehostavat fossiilienergian käyttöä, kun taas toisissa siirrytään yhä enemmän uusiutuvaan energiaan. EU:n laajan alueen yhtenäistäminen voi tuottaa vaikeuksia tällaisissa tapauksissa. Erojen tasaaminen ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen voivat vaatia lisää ponnisteluja ja yhteistyötä EU-maiden välillä.

In English:

EU:n maahanmuuttopolitiikka on saanut jälleen kritiikkiä. Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Silvia Modig arvostelee EU:ta maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta, ja puhuu siitä EU:n häpeäpilkkuina. Modig korostaa, että on tärkeää kohdella pakolaisia ja siirtolaisia ihmisarvoa kunnioittaen, eikä vain sulkea heitä ulos EU:n rajojen ulkopuolelle. Maahanmuuttopolitiikan uudistaminen on hänen mielestään välttämätöntä ja kiireellistä. Modig tviittasi asiasta linkittäen Kansan Uutisten artikkelin, jossa hän toi esiin huolensa ja kannanottonsa.

OP on muuttanut talousennustettaan ja näkee Suomen talouden menevän parempaan suuntaan. Pankki perustelee ennustettaan useilla tekijöillä, jotka vaikuttavat talouden elpymiseen. OP:n mukaan kotitaloudet ovat lisänneet kulutustaan ja luottamusta talouteen, mikä vahvistaa kasvua. Myös viennin ja investointien odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Laskeneet korkotasot ja EU:n elpymispaketti tukevat myös taloutta. OP korostaa kuitenkin Ison-Britannian talouden kehityksen epävarmuutta sekä globaaleja riskejä, kuten inflaation nousua ja uusia koronavariantteja.

Alkoholilakia koskevasta EU Pilot -menettelystä on syntynyt väärinkäsitys, kun Terveyden ja hyvinvoinnin ministeriön tiedotteeseen viitattiin virheellisesti. Komissio on lähettänyt kolme lisäkirjelmää, viimeisimmän 8.8.2023, eikä tieto ole päivitetty.
Kyseessä on Twitterissä käyty keskustelu, jossa @PaiviPaasikoski kommentoi @RikhardSjoberg'n alkuperäistä twiittiä. Seuraajat olivat huolissaan päivityksen tarpeesta alkoholilakia koskien, mutta kuten ministeriön viestinnästäkin voi päätellä, tiedote on vanhentunut eikä vastaa nykytilannetta.

EU on vaatinut tarkempaa tutkimustietoa suomalaisten valmistajien suosimisesta, mikä voi vaikeuttaa tilannetta entisestään. Kilpailun rajoittamisesta on jo puhuttu EU:n sisämarkkinoilla, ja tämäntyyppinen toiminta saattaa jatkua myös tulevaisuudessa. SuomenKeisarin Twitterissä jakama postaus herättää kysymyksiä ja spekulaatiota siitä, miten tilanne kehittyy ja miten se vaikuttaa kilpailuun. Aihe on saanut sosiaalisessa mediassa paljon huomiota, ja käyttäjät jakavat omia mielipiteitään asiasta. Tilanne jää kuitenkin vielä auki, ja seuraamme tämän kehitystä tarkasti.

EU-parlamentti on tehnyt historiallisen päätöksen kiistellystä maahanmuuttopaketista. Paketin sinetöiminen tapahtui tänään. Päätös on herättänyt paljon keskustelua ja tunteita eri puolilla Eurooppaa.

Paketti sisältää useita uudistuksia Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikkaan. Se pyrkii tasapainottamaan taakanjakoa eri jäsenvaltioiden välillä ja parantamaan turvapaikanhakijoiden kohtelua. Keskusteluja on käyty pitkään ja monet ovat olleet huolissaan paketin vaikutuksista omaan maahansa.

Espanjan pääministeri Pedro Sanchez on korostanut Palestiinan valtion olemassaolon tunnustamisen olevan EU:n etu. Sanchez toi aiheen esiin keskustellessaan palestiinalaisen toimittajayhdistyksen edustajien kanssa. Hänen mukaansa EU:n pitäisi toimia aktiivisemmin ja ottaa kantaa Palestiinan valtion perustamiseen.

Valvira ja STM epätietoisia EU Pilotti -asiasta

Sosiaalisessa mediassa leviää epäilys siitä, että Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Valvira eivät ole pysyneet ajan tasalla EU Pilot -asiasta. Käyttäjä nimeltä Rikhard Sjöberg on epäillyt, että STM ei ole ilmoittanut Valviraa EU Pilot -aloitteen kehityksestä. Hän väittää myös, että STM:n vaatimat lupavaatimukset eivät ole edes mahdollisia ulkomaisen verkkokaupan osalta.

Euroopasta apua itärajalle? EU äänestää turvapaikkapaketista

Euroopan unionin jäsenmaat ovat äänestämässä uudesta turvapaikkapaketista, joka pyrkii tasaamaan turvapaikanhakijoiden taakan EU-maiden kesken. EU:n toimielimet käyvät kovaa keskustelua siitä, kuinka paljon ja miten turvapaikanhakijoita tulisi vastaanottaa Euroopan unionin alueelle.

Turvapaikkajärjestelmän uudistamista on pohdittu jo pitkään, ja nyt keskustelu on edennyt konkreettisempiin toimiin. Tavoitteena on vähentää paineita EU:n ulkorajoilla, erityisesti Itä-Euroopan maissa, kuten Suomessa.

EU:n resilienssihankkeilla parannetaan varautumista CBRN-tilanteisiin ja rajat ylittäviin terveysuhkiin. Suomessa perustetaan EU:n valmiusvarastoja, joista materiaalia ja asiantuntijoita voidaan lähettää tarvittaessa. Näin EU pyrkii vahvistamaan tasonsa kyber- ja hybridivaikuttamista vastaan. Suomen sisäministeriö, STUK, THL, STM ja HVK ovat mukana hankkeessa. Toivottavasti nämä toimenpiteet auttavat Eurooppaa selviytymään tulevista haasteista! 💪🇪🇺

Alkon boikotoimat Israelin kosher-viinit ovat herättäneet keskustelua sosiaalisessa mediassa. Eräs käyttäjä on ilmaissut halunsa tilata kyseiset viinit suoraan tuottajalta tai EU-alueen jälleenmyyjältä. Postauksen yhteydessä käyttäjä mainitsee Israelin Suomessa -tilin ja sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteet. Viesti on herättänyt eri näkemyksiä kommenttikentässä.

Suomalaisilla on aina keinoja kiertää sääntöjä, ja tämä pätee myös EU:n yhteismarkkinoihin. Tästä todisti eräs Twitter-käyttäjä nimimerkillä Darth Freedom. Hän huomautti, että Suomelta ei näytä mielikuvitusta puuttuvan Alkon suhteen, kun samalla muissa asioissa maksetaan miljardeja euroja EU:lle.

EU:n laivasto-operaatio on onnistuneesti torjunut yli kymmenen hyökkäystä Punaisellamerellä. MTV Uutisten mukaan operaatio on osa EU:n pyrkimyksiä torjua merirosvousta ja suojella alueen kauppaväyliä. Tarkkoja yksityiskohtia tapauksista ei ole julkistettu, mutta tiedetään, että operaatio on ollut menestys. Laivanryöstöjen määrä Punaisellamerellä on laskenut merkittävästi viime vuosina, ja EU:n laivasto-operaatio on ollut merkittävä tekijä tässä kehityksessä.

Suomalaiset ekonomistit arvioivat, että EU:n useiden satojen miljardien eurojen rahanreikiin tarvitaan yhteisvelkaa. Yle Uutisten mukaan ekonomistit perustelevat tätä näkemystään sillä, että yhteisvelka helpottaisi jäsenmaiden taloudellista taakkaa ja mahdollistaisi talouden elpymisen nopeammin.

EU:n sääntely aiheuttaa haasteita tullirikosten ennaltaehkäisylle. Suomen Tullin tiedonsaantioikeuksien on parannuttava kansallisen turvallisuuden takia. EU-sääntely asettaa rajoituksia Tullin toiminnalle, mikä hankaloittaa tullirikosten ennaltaehkäisyä. Tullin tiedonsaantioikeudet tulee siksi parantaa, jotta se voi tehokkaasti torjua rikollista toimintaa rajalla. Asiasta kertoo Suomen Uutiset. Tullin tavoitteena on varmistaa, että Suomen rajat pysyvät turvallisina ja tullirikollisuus saadaan kuriin.

Suomeksi:

Sosiaalisessa mediassa on herännyt keskustelua siitä, ettei @STM_Uutiset ole antanut lausuntoa lausuntopyyntöön. Keskusteluun on osallistunut myös @RikhardSjoberg, joka epäilee, että STM ei uskalla ottaa kantaa asiaan, koska se myöntäisi heidän saaneen "turpaan" EU Pilotissa. Lausuntoaika päättyy maanantaina, joten on mielenkiintoista nähdä, tuleeko STM lopulta antamaan lausuntonsa. Seurataan tilannetta!

Suomen entinen pääministeri Alexander Stubb ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron ovat keskustelleet puhelimessa. Heidän keskustelunsa aiheina olivat ilmastonmuutos, EU:n tulevaisuus ja kansainvälinen politiikka. Stubbin ja Macronin keskustelusta ei ole tarkempia yksityiskohtia julkaistu.

Suomi siirtyi tänään kesäaikaan kellojen siirron myötä. Tämä tarkoittaa sitä, että kelloja siirrettiin yksi tunti eteenpäin. Kesäaikaan siirtyminen tapahtuu säännönmukaisesti joka vuosi maaliskuun viimeisenä sunnuntaina. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on hyödyntää valoisan ajanjakson pitenemistä kesäkuukausina.

Eurooppa elää nyt "sotaa edeltävässä ajassa", ilmoitti Tusk. Euroopan neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk varoittaa, että Eurooppa on ajautumassa "sotaa edeltävään aikaan" Ukrainan kriisin eskaloituessa. Tusk puhui Euroopan parlamentin kanssa käymässään keskustelussa, jossa hän kehotti unionin jäsenmaita ja Venäjää pidättäytymään provokatiivisista teoista. Tusk ilmaisi huolensa EU:n yhtenäisyyden horjumisesta ja muistutti, että viimeinen maailmansota käynnistyi jännitteistä Euroopassa.

Suomi ja muu EU siirtyvät kesäaikaan ensi yönä – kesä- ja normaaliajasta kirjavia käytäntöjä maailmalla

Suomessa ja muussa Euroopan unionissa siirrytään kesäaikaan ensi yönä. Kelloja käännetään tunnilla eteenpäin sunnuntain ja maanantain välisenä yönä klo 03.00, eli kello 03.00 siirrytään suoraan kello 04.00.

Kesä- ja normaaliaikaan siirtymisen käytännöt ovat kuitenkin kirjavia maailmalla. Monissa maissa ei ole ollenkaan käytössä kesäaika, ja niissä kellot pysyvät samana ympäri vuoden. Toisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Kanadassa, kesäaika alkaa vasta huhtikuussa.

EU-komissaariksi mahdollisesti valittavaksi ehdotettu poliitikko Henna Virkkunen on todennut harkitsevansa vakavasti tarjottua tehtävää. Henna Virkkunen on suomalainen kokoomuspoliitikko, joka on toiminut aiemmin muun muassa Suomen kansanedustajana ja ministerinä. Hänet on nyt nostettu esiin potentiaalisena ehdokkaana tärkeään EU-komissaarin tehtävään.

Henna Virkkunen kommentoi asiaa Twitterissä Yle Uutiset -tilin twiitissä, jossa viitattiin häneen mahdollisena EU-komissaarina. Virkkunen korosti, että kyseessä on vakava asia ja että hän aikoo harkita tarjousta huolellisesti.

Henna Virkkunen (kok.) on vahva ehdokas Suomen seuraavaksi EU-komissaariksi, kertoo STT. Virkkunen itse sanoo harkitsevansa asiaa vakavasti. Perinteisesti Suomen EU-komissaarin valitsee pääministeripuolue, eli tässä tapauksessa kokoomus.

Uutisartikkeli:

Luottamus Euroopan Unioniin ja "vihervasemmistolaisiin" on heikentynyt merkittävästi, sanoo Mikko Tanski. Tähän syihin lukeutuu esimerkkeinä uhka siitä, että EU voisi asettaa Suomelle miljardiluokan laskun hiilinielujen vähentymisen vuoksi. Lisäksi Tanskin mukaan EU:n ennallistamisasetusta pidetään samanlaisena taloudellisena riskinä. Hänen mukaansa on havaittavissa, että ihmisten luottamus poliitikkoihin, jotka lupaavat toimia näitä riskejä vastaan, on haurastunut.

Helsingin kaupungin, jota vihreät johtavat, on paljastunut päästävän suuria määriä jätevettä mereen koska korjaukset ovat kalliita. Tilanne on jatkunut näin jo useiden vuosien ajan. Myös Helenin päästöt ja merten lumipesu ovat nostattaneet kysymyksiä. Miksei kaupunki panosta enemmän ympäristönsuojeluun? Mitä muita 'kalliita' investointeja se voisi välttää? Loppukevennyksenä voidaan miettiä, kuinka paljon lunta Helsingiltä mahtaa löytyä, jos sen kaikki mereen kipattaisiin – olisiko sillä lopulta oma lumivuori keskellä merta?

Eduskunta on hyväksynyt hallituksen aikeet kuitenkin EU:n ennallistamisasetuksen. Yksityiskohtaisia tietoja tai perusteita tälle päätökselle ei ole vielä annettu, mutta päätös on osoitus Suomen vahvasta itsenäisestä kannastaan Euroopan Unionissa. Miksi hallitus on päättänyt kumota tämän asetuksen? Onko Suomella muita samankaltaisia suunnitelmia tulevaisuuden suhteen?Loppukevennyksenä voitaisiin kysyä, milloin eduskunta pääsee päättämään taukojensa pituudesta? Se olisi sellainen asia, jonka taakse moni voisi yhtyä!

Suomi on muuttanut kantaansa muutamaan otteeseen EU:n ennallistamisasetuksen osalta, herättäen kysymyksiä maan linjauksen soveltuvuudesta. Joidenkin kritiikkien mukaan Suomi saattaa olla 'historian väärällä puolella'. Erääseen tällaiseen tilanteeseen syntyy helposti vertailukohta shakkilaudan kanssa. Juuri kun luulit olevasi kuningatar, osoittautuukin, että olet vain sotilas ehkä jopa omassa pelissäsi. Mutta toisaalta, eikö juuri sotilaat muodostavat shakissa kuningattaren 'suojamuuri'?

EU-maiden johtajat ovat saavuttaneet yksimielisyyden Ukrainan taloudellisen tuen kasvattamisesta, aikaisemmin tukea vastustanut Unkari on myös liittynyt mukaan. Tämä tulee lisäämään EU:n ulkoista rahoitusta ja näin vahvistamaan Ukrainan taloutta ajankohtana, jolloin sen taloudellinen tilanne on haastavampi kuin koskaan. Miten tämä vaikuttaa Ukrainan talouden tulevaisuuteen ja mihin rahoitus konkreettisesti tulee kohdistumaan? Loppukevennys: Unkarin päättäjät lopulta taipuivat; oletettavasti he tajusivat, ettei omenapuun alla makoilusta seuraa koskaan hyvää.

EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ehdottaa tuontitulleja venäläiselle ja valkovenäläiselle viljalle. Tarkoituksena on suojata EU:n markkinoita viljan tuontilta, joka voi horjuttaa omavaraisuutta ja markkinoiden vakautta. Onko tämä oikea askel turvaamaan EU:n elintarviketurvaa vai voiko se johtaa hintojen nousuun kaupassa? Ja loppuun asti viljapeltojen maailmassa: tehkööt viljelijät, eivät sotilaat, maan töitä.

Ministeri Kai Mykkänen on ilmoittanut, että mikäli Suomen kanta ratkaisee, EU:n ennallistamisasetus nykymuodossaan tulee kaatumaan. Mykkänen perusteli näkemystään paitsi kansallisella etulla, myös asetuksen yleisellä heikkoudella ja toimimattomuudella. Asetuksen kaatuminen voisi vaikuttaa merkittävästi EU:n päätöksentekoon ja prosesseihin. Herääkin kysymys, millaisella lopputuloksella Suomi voisi olla tyytyväinen? Ja koska kyseessä on politiikka, ei ole varmaa tuleeko ennallistamisesta koskaan edes säädettyä lakia - siinähän ehkä riittääkin jo järkeä löytääkseen toimivamman ratkaisun.

EU on etsimässä ratkaisuja Ukrainan tukemiseksi, mutta Unkari saattaa kuitenkin heittäytyä vastahankaan, kertoo Politico. Unkarin aiemmat kaltaiset toimet ovat jo aikaisemmin herättäneet huolta ja jännitteitä muiden jäsenmaiden keskuudessa. Mikä on Unkarin motiivi olla tukematta Ukrainaa, jää nähtäväksi. Loppukevennyksenä voimme todeta, että eurooppalainen politiikka voi olla yhtä monimutkaista kuin resepti goulash keittoon - Unkarilaiset tuntevat molemmat hyvin.

Perussuomalaiset esittivät kysymyksen keskustapuolueelle sote-uudistuksen farssimaisuudesta ja kritisoivat epäedulliseksi koettua EU-elpymispakettia sekä punavihreän politiikan pokkurointia. Asetelma nostaa esiin puolueiden välisiä jännitteitä ja erimielisyyksiä politiikan suunnasta. Mikä on keskustan vastaus näihin syytöksiin ja mihin suuntaan puolue aikoo Suomen politiikkaa viedä? Loppukevennyksenä voimme miettiä, onko politiikka todella aina niin vakavaa, ettei siinä voi olla farssin aineksia. Eiköhän jokaiseen poliittiseen päätökseen liity pientä tragicomediaa.

Äärimmäisen uhanalainen laji on suunniteltu pelastettavaksi EU:n rahoituksella, Yle Uutiset kertoo. Tarkempaa tietoa sen lajista ei vielä annettu. Tämä uusi projekti on suunniteltu käynnistettäväksi maaliskuussa 2024. Mitenköhän tämä tuleva projekti tulee vaikuttamaan lajin elinolosuhteisiin? Toivottavasti se kuitenkin liittyy jollain tavalla jäätelön valmistukseen, sillä se saisi varmasti laajaa kannatusta kesän kynnyksellä!

EU-johtajat ovat tänään käyneet keskusteluita Lähi-idän, Ukrainan ja maatalouden kysymyksistä, MTV Uutiset raportoi. Yksityiskohdat näistä keskusteluista ovat vielä hämärän peitossa, mutta on odotettavissa, että ne tulevat vaikuttamaan eurooppalaiseen politiikkaan lähikuukausina. Miten nämä keskustelut tulevat vaikuttamaan meidän arkeemme? Ja lopuksi pieni kevennys: toivottavasti keskusteluissa ei oltu yhtä umpikujassa kuin labyrintin keskellä oleva lehmä!

Kansan Uutisten päätoimittaja on tuonut esiin huolensa siitä, kuinka Suomi reagoi muutamaan kymmeneen tapaukseen, kun samanaikaisesti tuhannet turvapaikanhakijat hukkuvat vuosittain Välimereen. Hän korostaa, että Suomen on nyt aika kohdata omien EU-päätöstensä seuraukset itärajalla.

Tutkija esittää raadollisen analyysin: yksi numero kertoo hänelle, että EU ei ole sitoutunut Ukrainan voittoon. Hän jakoi huomionsa MTV Uutisten kautta. Aihe on herättänyt vilkasta keskustelua niin Suomessa kuin muuallakin. Mutta herää kysymys: onko numero todella niin merkittävä, että se kuvastaa koko EU:n sitoutumista konfliktissa? Ja loppukevennyksenä, ehkä tutkasimme väärää numeroa ja saimme vastauksen palapeliin, jota emme edes esittäneet?

Jp (@Jusari68) on tänään kommentoinut nykyhallituksen toimintaa sekä opposition johtajia Orpoa ja Purrata, viitaten mahdolliseen EU:n kritiikkiin. Hän ilmoitti seuraavansa päivän uutisvirtaa herkeämättä. Tämä tuo uutta näkökulmaa julkiseen keskusteluun hallituksen ja opposition suhteista sekä EU:n mielipiteestä.

EU:n jäsenmaat ovat päättäneet lisätä viisi miljardia euroa Ukrainan sotilasapurahastoon, kertoo MTV Uutiset. Päätös korostaa EU:n halukkuutta tukea Ukrainaa sen sotilaallisissa pyrkimyksissä. Entä mitä tämä lisäpanostus merkitsee käytännössä Ukrainalle? Jos sotilasbudjettiin liittyisivät myös bonuskortit, olisi se voinut olla uusi EU:n jäsenyyden houkutin.

EU on saanut kovaa kritiikkiä siitä, että se on mokannut nolosti noudattamalla omia lakejaan väärin, kertoo Tivin uutiset. Näyttäisi siltä, että vaikka EU onkin asettanut itselleen tiukat lait, se ei välttämättä itse seuraa niitä. Miten EU aikoo korjata tämän tilanteen? Säännöt ovat ilmeisesti vain ohjeita, ainakin EU:n mukaan.

Euroopan Unioni on asettanut jäsenmailleen vaatimuksen rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta. Uusi säädös ei kuitenkaan tarkoita, että asukkaiden olisi pakko ryhtyä remontoimaan kotejaan. Tämä uudistus liittyy EU:n pyrkimyksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää kestävää kehitystä. Miten tämä vaikuttaa suomalaisten arkipäivään? Ja kaikkien muistettava se vanha sanonta: jos et voi korjata sitä teipillä, se ei ole tarpeeksi rikki!

Suomen Tulli on tiedottanut, että venäläisillä kilvillä olevasta autosta voidaan lauantaista lähtien seurata tullien ja arvonlisäveron maksuunpano sekä auton poisvienti EU:n alueelta. Tämä uudistus astuu voimaan 12. maaliskuuta 2024.

EU-parlamentti on hyväksynyt uuden energiatehokkuusdirektiivin, jolla voi olla vaikutuksia tuleviin remontteihin Suomessa. Direktiivin tavoitteena on vähentää energiankulutusta ja edistää kestävää kehitystä. Tarkka vaikutus suomalaisiin kotitalouksiin ja remonttisuunnitelmiin tullaan näkemään tulevien kuukausien aikana. Mikäli tämä vaikuttaa remonttitarpeisiisi, mieti ainakin kaksi kertaa ennen vanhan öljylämmityksen vaihtamista uuneihin. Herääkin kysymys, mikä on vanhan rautauunin energiatehokkuus verrattuna moderniin lämmitysjärjestelmään?