Joensuun torin myyntiruutuja voi vuokrata hintaan 20,16 euroa päivässä. Hintaan lisätään kuitenkin vielä arvonlisävero. Samankokoinen toripaikka Kuopiossa puolestaan maksaa ainoastaan 16 euroa päivältä.

Suosittu Karjalainen.fi-julkaisu kertoo asiasta tarkemmin. Valokuva, joka on jaettu Elina Kurttion profiilissa, havainnollistaa tilannetta.

Joensuun ja Kuopion torien välillä on selkeä hintaero. On mielenkiintoista nähdä, mihin toripaikat pääsevät tulevaisuudessa hinnoissaan. Saattaa olla viisasta seurata päivityksiä ja ennakoida omaa myyntipaikkaa sen perusteella.

Eläkkeellä oleville kannustin palata työelämään voisi olla poistaa raippavero (eläkeläisen tulovero) ansiotöissä. Nykyisellään tämä vero voi olla jopa 40 prosenttia pienituloisemman eläketulosta. Tämä ei kannusta ottamaan vastaan työtä, vaikka siihen pyydettäisiin. Eläkkeellä voi siis tuntea, että työhön palaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa.

Hallitus on tehnyt päätöksen Suomen sähköautojen verotuksesta tulevina vuosina. Päätöksen myötä sähköautojen verotus säilyy nykyisellä tasolla ainakin vuoteen 2025 asti. Tämä on iloinen uutinen sähköautoilijoille, sillä alhainen verotus kannustaa ympäristöystävällisempään liikkumiseen.

Sähköautojen suosio on kasvanut vuosi vuodelta Suomessa, ja hallituksen päätös verokannan säilyttämisestä tuo lisää varmuutta alan toimijoille. Hallitus haluaa edistää ilmastoystävälli

Raahelaiset eläkeläiset ovat antaneet tylyä palautetta hallitukselle ja heidän tekemilleen leikkauspäätöksille. Sosiaalisessa mediassa jaettu postaus on saanut paljon huomiota ja herättänyt keskustelua. Eläkeläiset sanovat, että he olisivat mieluummin nähneet, että poliitikot itse olisivat joutuneet leikkausten kohteeksi.

Tilastokeskuksen asiantuntijan mukaan arvonlisäverokannan nostaminen vaikuttaa eniten pienituloisiin. Asiantuntija korjasi aiempia lukujaan ja kertoi, että maksettujen alvien osuus tuloista kasvaa pienituloisimmilla 0,71 prosenttiyksikköä ja suurituloisimmilla 0,41 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa sitä, että pienituloisimpiin kohdistuu suurempi ja suurituloisimpiin pienempi vaikutus arvonlisäverokannan nostosta.

Tilastokeskuksen asiantuntija kertoo, että arvonlisäverokannan nostaminen vaikuttaa eniten pienituloisiin suomalaisiin. Maksettujen arvonlisäverojen osuus tuloista kasvaa pienituloisimmilla 0,59 prosenttiyksikköä, kun taas suurituloisimmilla kasvu on vain 0,35 prosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa sitä, että pienituloisemmat joutuvat kantamaan suuremman osan verotaakasta.

Suomalaiset makeisharrastajat järkyttyivät viime viikolla, kun hallitus ilmoitti suunnitelmistaan lisätä makeisten verotusta. Sosiaalisen median postaukset täyttyivät pettymyksestä ja protesteista.

Eräs somekäyttäjä jakoi karkkikupin nurin kääntyneen kuvan kommentilla "Persu's Makeis Sekoomus". Postaus herätti paljon huomiota ja sai muut makeisten ystävät huvittuneiksi.

Hallituksen päätös kiristää eläkkeiden verotusta on aiheuttanut pettymystä eläkeläisten keskuudessa. Eläkeläiset ovat ilmaisseet sosiaalisessa mediassa närkästyksen tunteitaan ja arvostelleet päätöstä. Yle Uutiset raportoi, että monet eläkeläiset kokevat tämän olevan epäreilua, sillä he ovat pitkän työuran jälkeen ansainneet rauhallisen eläkepäivän ilman lisääntyviä verotaakan.

Suomi:

Suomen hallitus järjesti tänään niin kutsutun kehysriihipalaverin päättääkseen talouspoliittisista linjauksista. Keskustelunaiheeksi nousivat sote-uudistus ja verotus. Sosiaalisessa mediassa onkin käyty kovaa keskustelua päätöksistä.

Monilla käyttäjillä on ollut kommentoitavanaan hallituksen päätökset ja erityisesti sote-uudistus on herättänyt voimakasta vastakaikua. Keskustelua on käyty muun muassa Twitterissä, jossa käyttäjä Olli-Pekka Salminen on kommentoinut päätöksiä.

Veronmaksajat ovat kritisoineet hallituksen suunnittelemaa eläkkeiden veronkorotusta. Sosiaalisessa mediassa leviää tällä hetkellä kuvaa, jossa Eläketurvakeskus on kuvattu uutena "kiristyskyttyränä". Tämä kuvastaa veronmaksajien pettymystä ja turhautumista suunniteltuun päätökseen.

Suomessa on lähitulevaisuudessa tulossa muutos arvonlisäverokantaan, mikä tulee nostamaan sen toiseksi korkeimmaksi EU:ssa. Tällä hetkellä Suomen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, mutta vuodesta 2025 alkaen se nousee 26 prosenttiin. Päätökseen on vaikuttanut EU:n tavoite lisätä yhdenmukaisuutta jäsenmaiden verotuskäytäntöjen välillä.

Kansan Uutiset on myöntänyt, että aiemmin käytössä ollut yhtiöveron hyvitysjärjestelmä on korvattu osinkoverohuojennuksella. Tämän muutoksen tarkoituksena oli estää yrittäjien kaksinkertainen verotus, joka oli aiemmin palkansaajia ankarampi. Osinkoverohuojennus on herättänyt keskustelua ja aiheuttanut erilaisia näkemyksiä.

Hallitus on päättänyt kiristää suklaan ja sähköautoilun verotusta. Verotoimista tiedotettiin MTV Uutisten twitter-tilillä. Suklaasta aiotaan periä korkeampaa veroa, mikä voi johtaa suklaan hinnan nousuun kaupoissa. Samalla sähköautojen verotusta aiotaan myös kiristää. Päätöksen taustalla on pyrkimys vähentää suklaan kulutusta ja kannustaa ihmisiä käyttämään ympäristöystävällisempiä kulkuvälineitä.

Ammattiliittojen jäsenmaksut tulisivat jatkossa verotuksen piiriin, jos ne eivät täytä yleishyödyllisen organisaation määritelmää, kertovat STT-uutiset. Valtioneuvosto ja valtiovarainministeriö ovat ehdottaneet, että ammattiliittojen jäsenmaksujen omavastuuosuus olisi jatkossa 90 prosenttia. Tämä tarkoittaisi sitä, että suurin osa jäsenmaksuista olisi verotuksessa vähennyskelpoisia. Tämä muutos koskisi kuitenkin vain niitä ammattiliittoja, joiden toiminta ei täytä yleishyödyllisen organisaation kriteereitä.

Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonalla eurolla. Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen voimassaoloa jatketaan ja sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta korotetaan. Hallitus on päättänyt tehdä muutoksia verotukseen, jotka vaikuttavat suomalaisten arkeen.

Suomalaiset suosivat mieluummin kulutusverojen korottamista kuin tuloverojen lisäämistä, selviää tutkimuksesta. Suomen Eläketurvakeskus (EVA) julkaisi tutkimuksen, jossa tiedusteltiin suomalaisten mielipidettä verotuksesta. Tulosten mukaan 62 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että kulutusverotusta tulisi nostaa, kun taas vain 26 prosenttia kannatti tuloverojen korottamista.

Hallitus aikoo kiristää hyvätuloisten verotusta tulevassa kehysriihessä, kertoo Ilta-Sanomat. Suunnitelman mukaan veronkiristys toteutetaan jättämällä tuloveroasteikon indeksitarkistus tekemättä osittain yläpäässä. Tämä tarkoittaa, että tuloveroasteikon kahdelle ylimmälle porrastasolle eli yli 88 000 euroa vuodessa ansaitseville palkansaajille ja eläkeläisille tulee tuntuvia veronkorotuksia. Hallituksen tavoitteena on lisätä verokertymää ja oikeudenmukaisuutta verotuksessa. Lisätietoja löytyy Ilta-Sanomat lehden verkkosivuilta.

Kokoomus ja vasemmistoliitto ovat eri mieltä säästötoimista. Kokoomus painottaa, että on varaa antaa lisää suurituloisille ja yrityksille, kun taas vasemmistoliitto vastustaa tällaisia toimenpiteitä. MTV Uutisten mukaan mielipide-erot nousivat esiin säästötoimia koskevassa keskustelussa. Kokoomus haluaa kannustaa yrityksiä luomaan työpaikkoja ja pyrkii vähentämään verotusta. Vasemmistoliiton mielestä säästöjä tulisi tehdä enemmän varakkaiden ihmisten ja yritysten hyväksi. Poliittisten puolueiden väliset erot talouspolitiikassa ovat jälleen kerran tulleet päivänvaloon.

Kaivosverotusta vaaditaan nostettavaksi Suomessa
Suomalaiset kaivosverotuksen kannattajat ottavat jälleen kantaa Twitterissä. Käyttäjä @lasse_laitinen kysyy, milloin Suomen kaivosveroa nostetaan edes kansainväliselle tasolle. Hän huomauttaa, että nykyinen 0,6 prosentin verotaso on naurettavan alhainen.

Suomi on houkutellut ulkomaisia kaivosyhtiöitä, mutta @lasse_laitinen uskoo, että maa ei hyödy niistä millään tavalla. Hän vaatii kaivosveron nostamista noin kuuteen prosenttiin.

Unkariin vuonna 2011 lanseerattu terveystuotteiden verotus ei ole vähentänyt kotitalouksien epäterveellisten ruokien ostamista, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Verotus on kuitenkin luonut tuloja terveydenhuoltoon ja terveyttä edistäviin ohjelmiin.

Hallitus on suunnittelemassa yleisen arvonlisäverokannan nostamista 24 prosenttiin, kertoo MTV Uutiset. Päätöksestä on tarkoitus jättää ruoka-alvittomuus pois. Tämä tarkoittaa, että ruoan hintojen odotetaan nousevan, mikä vaikuttaa kuluttajiin ja kauppoihin.

Ratkaisu on aiheuttanut paljon keskustelua ja mielipiteitä sosiaalisessa mediassa. Useat käyttäjät ovat ilmaisseet huolensa ruoan kallistumisesta ja sen vaikutuksesta talouteen. Toiset puolestaan ovat toivoneet, että uuden verokannan avulla voidaan parantaa esimerkiksi sosiaalipalveluiden saatavuutta.

Suomalaisyhtiö myi lähes 3 500 droonia yritykselle, joka on tunnettu välittävänsä tavaraa Venäjälle. Turkulaisyhtiö myöntää, ettei tehnyt riittäviä taustatarkistuksia ennen kaupan toteuttamista. Yhtiön tiedottaja kertoo, että heidän oli tarkoitus myydä droonit eräälle muulle yritykselle, joka sitten myisi ne asiakkaille. He kuitenkin eivät tajunneet tarkistaa loppuasiakkaiden taustoja.

Suomen verotus vuotaa kuin seula. Kansan Uutiset uutisoi, että tarjolla olisi nyt yli 40 keinon korjaussarja. Uutisen mukaan verotiedot on julkaistu ja paljastaneet mittavia eroja eri tuloluokkien välillä. Verotulojen menetyksestä seuraa puutteita julkisten palveluiden rahoituksessa.

Kansan Uutisten artikkelissa ei kerrota yksityiskohtaisesti, mitä nämä yli 40 keinoa ovat, mutta suomalaisilla on ollut pitkään huoli verotuloutumisen ongelmista. Verotusta pidetään liian monimutkaisena ja epäreiluna, ja kyseenalaistetaan jatkuvasti, miksi jotkut maksavat enemmän veroja kuin toiset.

Vihreät esittävät 1,8 miljardin euron sopeutuspakettia, joka koostuu uusista veronkorotuksista. Vihreät haluaisivat lisätä polttoaineveroa ja kiinteistöveroa, sekä ottaa käyttöön uuden pääomaveroasteikon. Heidän mukaansa näillä toimilla voidaan kerätä lisää tuloja valtion kassaan ja edistää kestävää kehitystä. Muiden oppositiopuolueiden suunnitelmissa on myös kiristää verotusta, erityisesti rikkaiden ja suurten yritysten osalta. Verotulojen lisäämiseen tarvitaan kuitenkin myös talouden kasvua. Hallituspuolueet eivät ole vielä kommentoineet oppositiopuolueiden esityksiä.

Suomalainen Twitter-käyttäjä, Markku Keskimäki, herättää huomiota viimeisimmällä postauksellaan. Hän mainitsee, että vaikka myydyistä tuotteista on jo maksettu valmistevero myyjän kotimaassa, myyjän on silti maksettava valmistevero myös tuotteiden määrämaassa. Tämä herättää kysymyksiä verotukseen liittyvistä käytännöistä ja siitä, onko tämä yleinen käytäntö monissa maissa.

Suomalaista tutkimustietoa sosiaalisen median veron vaikutuksista on julkaistu. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan verosta seuraisi todennäköisesti enemmän haittoja kuin hyötyjä. Tutkimuksessa korostetaan erityisesti substituuttien puutetta, eli vaihtoehtoisten palveluiden puutetta, jos sosiaalisen median käyttäjät joutuisivat maksamaan veron. Tutkimuksen julkaisi Twitterissä Terho Tamminen, joka viittaa kuvaan VATT:n raportista.

Kokoomuksen linja verotuksesta aiheuttaa kohua sosiaalisessa mediassa. Twitterissä käyttäjä @andersson_marko on jakanut epäuskoisen viestin, jossa hän ihmettelee, miksi Kokoomuksen linja verotuksesta näyttää muuttuneen. Andersson toteaa postauksessaan: "Hetkinen, luulin että Kokoomuksen linja on että veroja on jo ennestään liikaa."

Terveysperusteinen vero on otettu esille keskustelussa Suomessa. Tällainen vero olisi merkittävä askel oikeaan suuntaan ja kohtelisi kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti. Veron tavoitteena olisi kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja samalla kattaa terveydenhuollon kustannuksia. Edellytys terveydelle on sekä yksilön että yhteiskunnan vastuulliset teot.

Pieni, mutta tehokas Yle-vero herättää keskustelua. Kuuluuko se liittää kansalaisten maksamiin veroihin vai pidettävä erillään? Yle-veroa maksetaan noin 45 senttiä päivässä, ja sillä saa käyttöönsä uutisia, tietoa, asiaohjelmia, viihdettä, radion ja viranomaistiedotteita. Nyt kysymys kuuluu, mikä seuraavaksi: Yle-lupa ja sen valvonta? Keskustelu herättää mielipiteitä puolin ja toisin. Toiset pitävät Yle-veroa hyvänä tapana maksaa kansallisesta mediasta, kun taas toiset haluavat sen liitettävän muuhun verotukseen. Tulevaisuus näyttää, mitä ratkaisuja tulevissa päätöksissä tehdään.

Suomeksi:

Suomalaiset somettajat ovat jälleen innostuneet keskustelemaan hauskaan aiheeseen liittyen. Eräs Twitter-käyttäjä Thomas Kronholm puhuu sosiaalisessa mediassa siitä, että nautinnollisten tuotteiden verotusta tulisi harkita. Hän sanoo, että jos tuotteen ainoa tarkoitus on tuottaa nautintoa eikä sillä ole ravitsemuksellista tarkoitusta, sitä voitaisiin verottaa merkittävästi. Yle Uutisten haastattelemat asiantuntijat myöntävät, että tällaisesta verotuksesta voisi olla hyötyä vähentämään esimerkiksi haitallisiksi koettujen tuotteiden, kuten makeisten, kulutusta.

Veroviranomaisen IT-projekti saavutti maalin: valmis aikataulussa, budjetissa pysyttiin ja käyttäjät tungesivat heti käyttämään sitä.

Veroviranomaisten tuore IT-projekti on herättänyt paljon huomiota sen onnistumisesta. Projekti valmistui suunnitellussa aikataulussa ja pysyi budjetissa. Mutta vielä merkittävämpää on, että projekti sai heti alkuunsa suuren käyttäjäruuhkan, kun ihmiset ympäri maata innostuivat käyttämään uutta palvelua.