Nykyisellä tekoälybuumin kasvulla palvelinfarmit ja datakeskukset käyttävät jatkuvasti enemmän energiaa. Tulevaisuudessa ennustetaan, että nämä teknologia-alan toimijat kuluttavat enemmän energiaa kuin koko Intian valtio yhteensä. Tämä huolestuttaa ympäristötietoisia ja energiatehokkuudesta huolehtivia ihmisiä.

Tekoäly ja sen sovellukset vaativat suuria tietomääriä ja nopeaa laskentatehoa. Tämä puolestaan tarvitsee valtavan määrän sähköä toimiakseen tehokkaasti. Datakeskuksissa ja palvelinfarmeissa olevat palvelimet pitää jäähdyttää ja ylläpitää, mikä vaatii myös lisää energiaa.

Suomalainen IT-yritys on julkaissut työkalun, joka mittaa vihreän IT:n tasoa. Työkalun ensimmäinen käyttöönotto tapahtui emoyhtiössä, ja tulokset osoittivat välittömiä parannusmahdollisuuksia. Työkalu auttaa yrityksiä arvioimaan IT-infrastruktuurinsa ympäristöystävällisyyttä ja tunnistamaan kehityskohteita. Vihreä IT on kestävä kehitysperiaate, joka pyrkii vähentämään tietotekniikan ympäristövaikutuksia. Tavoitteena on esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen.

1100 oppilaan koulun rakentaminen Tampereelle alkaa, kun vanha 50-vuotias koulu on jo purettu. Uuden koulun rakentaminen on vastaus kaupungin kasvavaan oppilasmäärään. Tampereen kaupungin tavoitteena on tarjota oppilaille moderneja ja turvallisia oppimisympäristöjä.

Uuden koulun suunnittelussa on otettu huomioon nykyaikaiset tarpeet, kuten tilavat luokkahuoneet, ajanmukaiset oppimateriaalit ja teknologian hyödyntäminen opetuksessa. Rakennuksen energiatehokkuutta on myös parannettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

EU-maissa on eroja energiatehokkuudessa, mikä aiheuttaa haasteita sääntelyn harmonisoinnissa. Suomalainen Twitter-käyttäjä @JuhoKorteniemi nostaa esiin tämän ongelman. Toiset maat edelleen tehostavat fossiilienergian käyttöä, kun taas toisissa siirrytään yhä enemmän uusiutuvaan energiaan. EU:n laajan alueen yhtenäistäminen voi tuottaa vaikeuksia tällaisissa tapauksissa. Erojen tasaaminen ja yhteisten tavoitteiden saavuttaminen voivat vaatia lisää ponnisteluja ja yhteistyötä EU-maiden välillä.

In English:

Suomalaisten kulutuksen hiilijalanjälki on lähes puolittunut 2000-luvulla, kertoo Ylen uutinen. Suomi on ollut aktiivinen toimija ilmastonmuutoksen torjunnassa, ja tämä näkyy myös kulutustottumuksissa. Uutisen mukaan hiilijalanjälki on vähentynyt erityisesti energiankulutuksessa ja liikenteessä tapahtuneiden muutosten ansiosta. Uudet energiatehokkaat ratkaisut ja kestävämmät liikkumistavat ovat auttaneet suomalaisia vähentämään päästöjä. Suomi on sitoutunut myös kansainvälisiin sitoumuksiin ilmastotavoitteista ja kestävästä kehityksestä.

Suomi harkitsee siirtymistä tasakattorakentamisesta harjakattoihin ja leveisiin räystäisiin, kertoo sosiaalisen median postaus. Eija Pessinen jakoi mielipiteensä Twitterissä, kannustaen maan asukkaita ottamaan tämän päätöksen harkintaan. Pienen räystään riskinä on talon seinän kastuminen ylhäältä, kun taas leveämpi räystäs auttaa säilyttämään talon lämpimänä kylmällä säällä ja viileänä kuumilla kesäpäivillä. Suomi on tunnettu monista perinteisistä rakennustavoistaan, ja jo nyt monet talot on rakennettu harjakatoilla ja leveillä räystäillä.

Suomalainen yritys, oululainen Proventia, haluaa hyödyntää hybriditekniikkaa leikatakseen työkoneiden päästöt lähes nolliin. Hybriditekniikka yhdistää perinteisen polttomoottorin sähkömoottoriin, mikä vähentää päästöjä ja parantaa energiatehokkuutta. Proventia haluaa olla edelläkävijä tällä alalla ja tarjota ratkaisuja, jotka auttavat yrityksiä saavuttamaan ympäristötavoitteensa.

Vantaan Energia aloittaa poikkeuksellisen lämpöjärjestelmän rakentamisen, joka voi hyvinkin mullistaa energiateollisuuden maailmassa. Suomen ensimmäinen lämpöpumppujärjestelmä, joka perustuu hybridiratkaisuun, toteutetaan Vantaalla ja sillä pyritään vähentämään päästöjä sekä parantamaan energiatehokkuutta. Projektiin investoidaan huimat 200 miljoonaa euroa.

Tulevaisuudessa kunnat joutuvat tarkkailemaan entistä tiukemmin energiatehokkuuttaan sekä panostamaan ilmasto- ja ympäristönsuojeluun. Tämä ilmeni, kun Kotro Pia TEM:stä ja Jarmo Muurman ympäristöministeriöstä avasivat tilannetta hiljattain järjestetyssä tapahtumassa. Lisävelvoitteet asettavat kunnat uuden haasteen eteen: Miten taata tehokas ja ympäristöystävällinen toiminta, olematta liian raskas taloudellinen taakka?

Euroopan Unioni on asettanut jäsenmailleen vaatimuksen rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta. Uusi säädös ei kuitenkaan tarkoita, että asukkaiden olisi pakko ryhtyä remontoimaan kotejaan. Tämä uudistus liittyy EU:n pyrkimyksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää kestävää kehitystä. Miten tämä vaikuttaa suomalaisten arkipäivään? Ja kaikkien muistettava se vanha sanonta: jos et voi korjata sitä teipillä, se ei ole tarpeeksi rikki!