2/10
Haluan haastaa @TEM_uutiset @Jalkio väitteen kaivostoiminnan korkeista kotimaisista standardeista: ”Meillä pitää kaiken mennä ihan viimeisen päälle”. Mutta kun ei mene vaan kaikki metallimalmikai

Miisa Mink haastaa työ- ja elinkeinoministeriön väitteen kaivostoiminnan korkeista standardeista. Mink toteaa, että vaikka kaivostoiminnan pitäisi olla huippuunsa hiottua, todellisuus on toinen - Oulun yliopiston mukaan kaikki metallimalmikaivosten jätealueet alkavat vuotaa ennemmin tai myöhemmin. Tämä kritiikki herättää kysymyksiä kaivostoiminnan ympäristövaikutuksista ja turvallisuudesta.Loppukevennys: Ehkä kaivokset tarvitsisivat vain kunnon säänkestävää laastia - mistä saisikaan kaivostason purkin sitä?

Afrikan kehityspankin tuoreimmat arviot näyttävät, että Afrikan uusiutuvan energian potentiaali on valtava. Siitä kuitenkin hyödynnetään vain murto-osa.

Afrikan kehityspankin tuoreimpien arvioiden mukaan Afrikalla on valtava potentiaali uusiutuvalle energialle. Kuitenkin vain murto-osa tästä potentiaalista hyödynnetään. Monet afrikkalaiset maat kärsivät edelleen energianpuutteesta ja luottavat fossiilisiin polttoaineisiin. Uusiutuvan energian lisääminen voisi tarjota kestävän ratkaisun energiantarpeisiin ja samalla vähentää riippuvuutta fossiilisiin polttoaineisiin ja niiden haitallisiin ympäristövaikutuksiin.

Bloomberg: Terrafamen toinen omistaja on mukana raaka-ainebisneksessä Venäjällä

Suomalainen kaivosyhtiö Terrafame on joutunut jälleen kohun keskelle sen toisen omistajan osalta. Bloombergin mukaan omistajaksi paljastui venäläinen raaka-ainealan yhtiö. Asia herättää huolta, sillä yhtiön vastuuministeri ei ole antanut mitään kommenttia asiasta.

@floatingbellyup @ir_rkp @TEM_uutiset @GTK_FI Poikkeuksena kymmenkunta Demaria, joilla oli kaikilla Sirpa Paaterolta saamani vastauksen kaltainen viesti: "Kaivosteollisuus on osa teollisuutta, jota ta

Poikkeuksena kymmenkunta Demaria, joilla oli kaikilla Sirpa Paaterolta saamani vastauksen kaltainen viesti: "Kaivosteollisuus on osa teollisuutta, jota tarvitaan Suomessa." Ei siis mitään kantaa lain muutostarpeista.

Suomen demaripuolueen edustajien kanta kaivosteollisuuteen jakaa mielipiteitä. Keskustelua aiheutti erityisesti kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja tarve muuttaa alan lainsäädäntöä.

@floatingbellyup @ir_rkp @TEM_uutiset @GTK_FI Kaivos = työpaikkoja = demarille hyvä asia. Ihan sama millä kustannuksella nuo työpaikat syntyvät.

Suomeksi:

Twitterissä käytiin vilkas keskustelu kaivostoiminnasta, kun käyttäjä Lasse Laitinen julkaisi mielipiteensä. Hän kirjoitti: "Kaivos = työpaikkoja = demarille hyvä asia. Ihan sama millä kustannuksella nuo työpaikat syntyvät." Laitinen näyttää olevan sitä mieltä, että työpaikkojen luominen kaivostoiminnan kautta on tärkeää, vaikka kustannukset olisivatkin korkeat.

1,3 miljardia maksava sellutehdas Oulujärven rantaan sai luvan, valituksia ei käsitelty – järjestöt pelkäävät järven suolaantuvan

Uutisartikkeli: Oulujärven rannalle suunniteltu 1,3 miljardin euron arvoinen sellutehdas on saanut luvan rakentamiselle, ja järvestä on herännyt huolta. Ympäristöjärjestöt pelkäävät, että tehdas voisi saastuttaa ja suolaantua järven, mikä vaikuttaisi alueen ekosysteemiin.

Vaikka monet valittivat päätöksestä, valituksia ei käsitelty. Tivin uutisten mukaan luvan myöntäneet viranomaiset päättivät jättää valitukset huomiotta.

Aurinkovoimaloita ilmestyy pelloille hurjaa vauhtia, mutta yhtenäiset pelisäännöt puuttuvat

Aurinkovoimaloiden rakentaminen Suomen pelloille etenee hurjaa vauhtia, mutta yhtenäiset pelisäännöt puuttuvat. Aurinkopaneelipuistot ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi, kun yhä useammat maanviljelijät ovat alkaneet hyödyntää aurinkosähköä. Vaikka aurinkovoimalat tarjoavat paljon etuja, kuten uusiutuvan energian tuotannon ja rahalliset säästöt, niiden rakentamisessa on ilmennyt joitain ongelmia. Yksi suurimmista haasteista on, että selkeitä sääntöjä ja ohjeita aurinkopaneelipuistojen sijoittamisesta ja niiden vaikutuksista ympäristöön ei vielä ole.

Hybriditekniikka voi leikata työkoneiden päästöt lähes nolliin – ja siihen saumaan haluaa iskeä myös oululainen Proventia

Suomalainen yritys, oululainen Proventia, haluaa hyödyntää hybriditekniikkaa leikatakseen työkoneiden päästöt lähes nolliin. Hybriditekniikka yhdistää perinteisen polttomoottorin sähkömoottoriin, mikä vähentää päästöjä ja parantaa energiatehokkuutta. Proventia haluaa olla edelläkävijä tällä alalla ja tarjota ratkaisuja, jotka auttavat yrityksiä saavuttamaan ympäristötavoitteensa.

@StoorSirpa @TEM_uutiset Esim Terrafamella olisi loppuvaiheessa 3000 Miljoonaa tonnia happoa tuottavaa vaarallista kaivannaisjätettä. 40 ton rekka tunnissa jatkojalostukseen niin menee 8500 vuotta kun

Terrafamella on loppuvaiheessa 3000 miljoonaa tonnia happoa tuottavaa vaarallista kaivannaisjätettä, kertoo tviittaaja Peter W. Brandt. Tieto herättää huolta ympäristövaikutuksista, sillä jatkojalostuksessa menee 40 tonnia rekkaa tunnissa ja kaiken käyttämiseen menisi 8500 vuotta. Brandt havainnollistaa mittakaavaa, mikä herättää huolta tämänkaltaisen jätteen hallinnan kestävyydestä.