Taloustiede ja talouspolitiikka kohtaavat usein haasteita yhteiskunnan arvojen määrittelyssä, väittää taloustieteeseen keskittynyt postaus Twitterissä. Postauksen mukaan taloustiede ei kykene täysin määrittelemään yhteiskunnan arvoja, ja tämä aiheuttaa ongelmia niiden yhteensovittamisessa talouspolitiikkaan.

Terveydenhuollon tila Suomessa ja muissa maissa herättää keskustelua sosiaalisessa mediassa. Monet ihmettelevät, miksi hinnat nousevat ja palvelut heikkenevät. Eräs sosiaalisen median käyttäjä, Timo Merimaa, ehdottaakin, että Suomen tulisi ottaa oppia muiden maiden toimivista terveydenhuoltosysteemeistä.

Timo Merimaa ehdotti Twitterissä, että Suomi voisi ottaa esille eri maiden terveydenhuollon toimivuuden virallisen osuuden jälkeen. Hänen mukaansa sieltä voisi löytyä järkeä Suomen nykytilaan, jossa hinnat nousevat ja palvelut heikkenevät.

Hallitus aikoo korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Tämä korotus koostuu 50 miljoonan euron lisäyksestä hallitusohjelmassa sekä nyt julkistetusta ylimääräisestä korotuksesta 100 miljoonalla eurolla. Päätöksen tavoitteena on kattaa terveydenhuollon kustannusten kasvu ja vahvistaa julkisen sektorin taloutta.

Poikkeuksena kymmenkunta Demaria, joilla oli kaikilla Sirpa Paaterolta saamani vastauksen kaltainen viesti: "Kaivosteollisuus on osa teollisuutta, jota tarvitaan Suomessa." Ei siis mitään kantaa lain muutostarpeista.

Suomen demaripuolueen edustajien kanta kaivosteollisuuteen jakaa mielipiteitä. Keskustelua aiheutti erityisesti kaivostoiminnan ympäristövaikutukset ja tarve muuttaa alan lainsäädäntöä.

Suomenkielinen uutisartikkeli:

Joensuulainen Joonas Kekäle, 46, astui yhdeksän vuotta sitten perheen vaatekauppayrityksen toimitusjohtajan paikalle. Ennen tehtävään astumista hän laati listan tavoitteistaan, joista lähes kaikki ovat toteutuneet.

Kun maailmalla ultrapikamuotiyritykset kukoistavat, Kekäle pyrkii päinvastaiseen suuntaan. Yritys keskittyy kestäviin vaatteisiin, jotka voivat olla asiakkaan lempivaatteita ja tarvittaessa korjattavissa.

Joonas Kekäleestä ja vaatekaupan kuulumisista voi lukea lisää @karjalainenfi-profiilista.

Tampereen Energia aloittaa muutosneuvottelut, joiden seurauksena 30 työntekijää voidaan joutua irtisanomaan. Neuvottelujen tavoitteena on sopeuttaa yrityksen toimintaa ja kustannuksia nykyiseen markkinatilanteeseen. Neuvotteluihin osallistuu yhteensä 230 henkilöä.

Tampereen Energian toimitusjohtaja Mari Winter kommentoi tilannetta sanomalla, että muutoksen tarve johtuu sähkön hintojen laskusta ja kilpailun kiristymisestä. Yritys haluaa varmistaa toimintansa kestävyyden pitkällä aikavälillä ja turvata työntekijöidensä hyvinvoinnin.

Aurinkovoimaloiden rakentaminen Suomen pelloille etenee hurjaa vauhtia, mutta yhtenäiset pelisäännöt puuttuvat. Aurinkopaneelipuistot ovat lisääntyneet viime vuosina merkittävästi, kun yhä useammat maanviljelijät ovat alkaneet hyödyntää aurinkosähköä. Vaikka aurinkovoimalat tarjoavat paljon etuja, kuten uusiutuvan energian tuotannon ja rahalliset säästöt, niiden rakentamisessa on ilmennyt joitain ongelmia. Yksi suurimmista haasteista on, että selkeitä sääntöjä ja ohjeita aurinkopaneelipuistojen sijoittamisesta ja niiden vaikutuksista ympäristöön ei vielä ole.

Yli 500 tutkijaa on vetoomuksellaan pyytänyt Suomen hallitusta tukemaan ennallistamisasetusta. Tutkijat haluavat toiminnallaan edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja ekologista kestävyyttä. Vetoomuksen tarkoitus on varmistaa, että ennallistamisasetus tulee voimaan nopeasti ja sen toimeenpanoon osoitetaan riittävästi resursseja.

Tamperelaisen kotikaupungin uutislehti Tamperelainen julkaisi kuvan liki miljoonan kilometrin ajetusta Toyota Corollasta, joka herätti huomiota Tanskassa. Kuvassa olevaan Corollaan kohdistunut kiinnostus johtui sen pitkästä käyttöiästä, joka kuvastaa japanilaisen automerkin kestävyyttä. TampereUutiset Twitter-tili julkaisi kuvan autosta ja kertoi sen olevan "elävä todiste japanilaisen autotuotannon kestävyydestä ja lukemattomien tarinoiden lähde".
Corollan iästä riippumatta, on selvää että se on päässyt tähän asti hieman pidemmälle, kuin useimmat muut autot.

Maahanmuutto heikentää Suomen taloutta, kertoo tuore raportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman raportin mukaan maahanmuutto muuttuu kuluksi viiden vuoden aikana, vaikka olisikin alun perin työperäistä. Raportti herättää kysymyksiä siitä, kuinka kestävää maahanmuutto voi olla pitkällä aikavälillä.

Raportti herätti paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Käyttäjä @LakoMika ihmetteli Twitterissä, miksi faktoilla ei tunnu olevan väliä. Hän jakoi linkin TEM:n julkaisemaan raporttiin, joka vahvistaa maahanmuuton negatiivisen talousvaikutuksen.