Nurmijärveläinen maailmanmestari Merja Rantanen on tehnyt rohkean uramuutoksen ryhtymällä suutariksi. Moni saattaisi yllättyä kuullessaan, että kasvissyöjänä Rantaselle nahan käsittely oli aluksi vastenmielinen ajatus. Kuitenkin päättäväisyys ja halu oppia uutta veivät voiton, ja hänellä on jo useita tyytyväisiä asiakkaita. Rantanen liputtaa vahvasti ekologisten ja kestävien ratkaisujen puolesta kenkien valmistuksessa ja korjauksessa.

Joka päivä voi siis oppia jotain uutta – vaikka joskus se olisi vanhan kengän paikan ompelu!

Vantaalla valmistetaan tällä hetkellä tuotetta, joka voi mullistaa maailman ruoantuotannon tulevaisuudessa. Tuotteella on tarkoitus tuoda laboratorioiden luoma ruoka ihmisten ruokapöytiin. Kyseessä on innovatiivinen hanke, joka herättää kiinnostusta ympäri maailmaa.

Hallitus aikoo korottaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja yhteensä 150 miljoonalla eurolla. Tämä korotus koostuu 50 miljoonan euron lisäyksestä hallitusohjelmassa sekä nyt julkistetusta ylimääräisestä korotuksesta 100 miljoonalla eurolla. Päätöksen tavoitteena on kattaa terveydenhuollon kustannusten kasvu ja vahvistaa julkisen sektorin taloutta.

Suomeen on avautunut tehdas, joka valmistaa mullistavaa jauhetta, joka voi muuttaa tapamme tuottaa ruokaa. Tämä uutinen on julkaistu Yle Uutisten Twitter-tilillä. Tehtaassa valmistettava jauhe on tarkoitettu maailman ruokatuotannon muuttamiseen. Valmistaja ei kuitenkaan ole paljastanut tarkempia yksityiskohtia siitä, miten jauhe toimii.

Valtionyhtiö Terrafame on tähän mennessä tulouttanut Suomen valtiolle noin miljardin euron summan. Kuitenkin nykyinen meno ei ole lupaavan näköinen, sillä ei ole varmuutta siitä, kuinka paljon luonnon tilan ennallistaminen tulee maksamaan. Esimerkiksi Nuasjärven syvänteiden puhdistaminen on yksi kuluerä, josta ei ole tarkkaa tietoa. Terrafamen toiminta on herättänyt keskustelua ympäristövaikutuksista ja rahoituksesta. Jatkossa onkin tärkeää selvittää, kuinka kustannukset ja vastuut jaetaan.

Saaristomeri-ohjelman pilottialueiksi on valittu Aurajoen ja Paimionjoen valuma-alueet sekä Kemiönsaari. Ohjelman tavoitteena on parantaa Saaristomeren tilaa vähentämällä sinne päätyvien ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta. Valitut alueet tarjoavat hyvän mahdollisuuden tutkia ja kehittää kestäviä ratkaisuja yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

Talouskatsaukset kuultu – hallituksen kehysriihineuvottelut alkoivat

Suomen hallitus aloitti tänään kehysriihineuvottelut taloustilanteen kartoittamiseksi ja uusien toimenpiteiden suunnittelemiseksi. Neuvottelut käynnistyivät talouskatsauksella, jossa arvioitiin maan talouden nykytilaa.

Hallitus pyrkii saamaan kokonaiskuvan maan taloustilanteesta ja suunnittelemaan tulevia toimenpiteitä talouden elvyttämiseksi. Neuvottelut käydään tiiviissä yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa.

Uutisartikkeli:

Helsinkiläinen potilas julkaisi humoristisen postauksen sairaalajaksoltaan, joka on levinnyt sosiaalisessa mediassa. Postauksen tekijä, Stig-Ove Madetoja, kertoo saaneensa sairaalassa hyönteisruokaa ja vegaanista mössöä. Lisäksi hän mainitsee olevansa oma huone, jossa on runsaasti viihdettä. Kyseessä on kuitenkin sairaalan potilashuone, ei vankila, Madetoja korjaa lopuksi.

Langaton sähkönsiirto on saanut uuden läpimurron, kun tutkijat ovat kehittäneet 360 asteen järjestelmän, joka vie meitä lähemmäs avaruuden aurinkovoimaa. Tämän läpimurron ansiosta sähkö voidaan siirtää langattomasti kaikkiin suuntiin samanaikaisesti. Tämä tarkoittaa, että sähköä voidaan lähettää yhtä aikaa moniin eri laitteisiin yhdellä kertaa, ilman että tarvitaan ylimääräisiä kaapeleita tai liittimiä.

Suomen ylikulutuspäivä koittaa tänään. Tämä päivä merkitsee sitä, että olemme kuluttaneet resurssien määrän, joka Maapallon tulisi tuottaa koko vuoden ajan. Suomen ylikulutuspäivä osuu joka vuosi huhtikuulle, mutta päivämäärä vaihtelee. Tänä vuonna se sattui 12. huhtikuuta.

Suomen ylikulutuspäivä on kampanja, jonka tarkoituksena on herättää keskustelua kuluttamisesta ja sen vaikutuksista ympäristöön. Tämä päivä toimii muistutuksena siitä, että elämäntapamme on kestämätön pitkällä aikavälillä.

Kansanedustaja Hugo Fitlund on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa kommentoimalla Suomen koronarajoitusten vaikutusta kansan mielialaan. Fitlundin mukaan ihmiset valittavat ja jopa uhkaa isompi poliittinen paine. Hän kuitenkin huomauttaa, että tämä paine katoaa heti, kun tilanne rauhoittuu ja seuraava aalto alkaa. Fitlund uskoo, että samat virheet toistuvat joka aallossa, jos ratkaisut ovat paniikkiratkaisuja.

Liikenne- ja viestintäministeriö vahvistaa, että liikenneinvestointien tulee keskittyä turvallisuuden parantamiseen. Ministeriön mukaan siviili-infrastruktuuri on tärkeä myös maanpuolustuksen kannalta. Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi asian tiedotteen Twitterissä.

Turvallisuus on yksi keskeisimmistä tekijöistä liikennepolitiikassa, ja investoinnit tulee suunnata sen parantamiseen. Liikenteessä tapahtuvat onnettomuudet aiheuttavat suurta inhimillistä kärsimystä ja kuolemantapauksia joka vuosi. Lisäksi ne aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä yhteiskunnalle.

Metsä Group suunnittelee suurta investointia Raumalle avaamalla uuden pakkaustehdas. Investoinnin arvo olisi satoja miljoonia euroja ja se toisi työtä kymmenille henkilöille. Tämä ilmoitus herätti suurta kiinnostusta niin kansainvälisellä kuin kotimaisella somella.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt historiallisen päätöksen liittyen ilmastoon. Päätöksen myötä ympäristöasioiden tärkeys korostuu entisestään, kun Euroopan neuvosto velvoittaa maat toteuttamaan tehokkaita toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Päätöksen seurauksena tulevina vuosina voidaan odottaa merkittäviä muutoksia esimerkiksi energiantuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa.

Suomalainen jätehuolto on ottanut merkittävän askeleen kohti kestävämpää tulevaisuutta. Yle Uutiset kertoo, että Suomessa onnistuttiin kutistamaan kolmen sadan kilon jätevuori vain pariin kiloon. Tämä saavutus heijastuu jo kaatopaikoille.

Jätehuollon parantaminen ja kierrätyksen tehostaminen ovat olleet suomalaisen yhteiskunnan pitkäaikaisia tavoitteita. Nyt nämä ponnistelut alkavat tuottaa tulosta. Pienempi jätevuori tarkoittaa vähemmän jätteen päätyvän kaatopaikoille ja vähemmän käytettyjen resurssien tuhlausta.

Suomalaiset tuottavat keskimäärin hieman enemmän jätettä kuin EU:n keskiarvo, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan Suomessa jätteen määrä on 5,243 kilogrammaa henkilöä kohti, kun EU:n keskiarvo on 4,815 kilogrammaa. Tieto julkaistiin Sirpa Stoorin Twitter-tilillä.

Jätteiden määrä on ajankohtainen aihe ympäristönäkökulmasta, ja kaivosjätteiden vaikutukset nostavat jätemäärää Suomessa. Ilman kaivosjätettä suomalaisten jätemäärä olisi hieman alle EU:n keskiarvon.

Suomen teräsyhtiö SSAB:n toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström ilmoitti jättävänsä tehtävänsä. Sundström on ollut SSAB:n johdossa yli kymmenen vuotta ja on tehnyt merkittävää työtä yhtiön kehittämisessä. Hän on ollut keskeisessä roolissa yhtiön pyrkiessä vähentämään hiilidioksidipäästöjä terästuotannossa.

SSAB:lla on käynnissä suuri investointihanke, jolla yhtiö haluaa olla maailman ensimmäinen hiiliton terästuottaja. Yhtiö on kehittänyt uutta tekniikkaa, jossa hiilidioksidipäästöt vähenevät jopa 90 prosenttia. Tämä olisi merkittävä askel kohti kestävämpää terästuotantoa.

Suomalainen yritys on kehittänyt ainutlaatuisen keksinnön, joka voi lämmittää kokonaisen kunnan viikon ajan. Yritys nimeltä SuomiTech on kehittänyt uudenlaisen lämmitysjärjestelmän, joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Lämmitysjärjestelmä toimii biokaasulla, joka tuotetaan paikallisista biojätteistä.

Järjestelmä koostuu suurista biokaasureaktoreista, jotka tuottavat energiaa lämmitykseen. Biojätteet kääntyvät biokaasun avulla lämmöksi, joka jaetaan kunnan asukkaille. Tämä tarkoittaa, että koko kunta voi nauttia lämmöstä ilman, että tarvitsee huolehtia lämmityslaskuista.