Suomalaisen Jan Kunnaksen sosiaalisessa mediassa jakama postaus herättää keskustelua taloustietojen tulkinnasta. Kunnas kysyy postauksessaan, mikä on omavaraisuusaste, kun tuotantopanokset otetaan huomioon.

Omavaraisuusaste on tunnusluku, jolla mitataan yrityksen tai talouden omien varojen suhdetta ulkopuolisiin velkoihin. Perinteisesti omavaraisuusaste lasketaan pelkästään taseessa olevien varojen ja velkojen avulla. Kunnaksen kysymys haastaa tämän perinteisen tulkinnan ja pohtii, miten tuotantopanokset vaikuttavat omavaraisuuteen.

Yhä useampi tuntee henkilön, joka on lähtenyt syöpähoitoihin Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin, kertoo yksityinen syöpäsairaala Docrates. Suomalaisessa yhteiskunnassa hoitoa annetaan tasapuolisesti kaikille, mutta parasta mahdollista hoitoa ei välttämättä saa. Syynä tähän on hoitojen optimointi ja niiden rahoitus yhteisistä varoista. Uusien tai kokeellisten hoitojen käyttöönottoon liittyvä kynnys on korkea. Docrateksen johtava ylilääkäri Juha Kononen korostaa, että hoitojen optimointi on tärkeää, mutta samalla tulisi etsiä keinoja tarjota parasta mahdollista hoitoa kaikille potilaille.

Sote-uudistuksesta saatetaan joutua maksamaan arvioitua enemmän rahaa. Yle Uutisten mukaan tarve lisärahoitukselle olisi 6,4 miljardia euroa. Laesterän laskelmien mukaan tämä vastaisi kuntaveron korotusta. Odotettiin, että sote-uudistuksella saavutettaisiin säästöjä, mutta nyt näyttää siltä, että se voi tulla kalliimmaksi kuin alun perin ajateltiin.

Loppukevennyksenä voisi todeta, että voisiko sote-uudistuksen toteutuksen hoitaa yhtä helposti kuin oma some-tiliä päivittäen? 📱🙄

Lähdetekstissä kerrotaan, että Ruotsin it-alalla vallitsee hyvä fiilis, kun lisää kruunuja ja väkeä virtaa alalle. Ruotsin Tivi-uutisten mukaan it-alalla on nähty kasvua ja vahvistumista.

Uutinen paljastaa, että monet yritykset ovat saaneet lisää investointeja ja rahoitusta, mikä on johtanut alan kasvuun. Samalla uusia työpaikkoja on syntynyt ja työvoiman kysyntä on kasvanut.

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vierailee tänään Suomen itärajalla. Hänellä on tiedotustilaisuus, jonka voit katsoa suorana lähetyksenä kello 10. Von der Leyenin tavatessa Suomen valtiovarainministeri Petteri Orpon odotetaan keskusteltavan muun muassa EU:n rahoituksesta ja talousasioista. Tämä vierailu on osa von der Leyenin matkaa Pohjoismaihin, jossa hän tapaa eri maiden johtajia ja käy keskusteluja ajankohtaisista asioista.

Turun yliopistollisen keskussairaalan rahoituksesta on noussut keskustelua sosiaalisessa mediassa. Eräs Twitter-käyttäjä ihmettelee, että miksi turkulainen junamatkustaja jemmataan junarataa varten sairaalan kustannuksella, samalla kun toisessa maakunnassa olisi suuri tarve terveydenhuollon palveluille.

Kyseinen tweetti on herättänyt reaktioita ja kysymyksiä siitä, miten sairaaloiden rahoitus jakautuu eri maakuntien välillä. Sosiaalisen median käyttäjät pohtivat, onko tämä oikeudenmukaista vai pitäisikö resurssit kohdentaa sinne, missä niitä tällä hetkellä eniten tarvitaan.

Järkeviä päätöksiä tarvitaan apua varten

Suomalaisten terveysviranomaisten edustaja Mika Salminen on jälleen kerran korostanut päätöksenteon tärkeyttä ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Hänen sosiaalisessa mediassa jakamassaan viestissä hän korosti osaajien ja rahan riittävyyden merkitystä avun tarjoamisessa.

Salminen painotti, että jatkossakin on tehtävä järkeviä päätöksiä varmistaakseen, että ihmisille voidaan taata tarvittava apu erilaisissa tilanteissa. Tämä koskee niin terveydenhuollon ammattilaisia kuin käytettäviä rahavarojakin.

Valtionyhtiö Terrafame on tähän mennessä tulouttanut Suomen valtiolle noin miljardin euron summan. Kuitenkin nykyinen meno ei ole lupaavan näköinen, sillä ei ole varmuutta siitä, kuinka paljon luonnon tilan ennallistaminen tulee maksamaan. Esimerkiksi Nuasjärven syvänteiden puhdistaminen on yksi kuluerä, josta ei ole tarkkaa tietoa. Terrafamen toiminta on herättänyt keskustelua ympäristövaikutuksista ja rahoituksesta. Jatkossa onkin tärkeää selvittää, kuinka kustannukset ja vastuut jaetaan.

"Ensi vuoden näkymät rakennusalalla ovat synkät", varoittaa yksityissijoittaja Salkku-Mauri Twitter-päivityksessään. Hän kertoo, että pankit eivät enää välttämättä pysty tai halua rahoittaa rakennusliikkeitä, mikä voi aiheuttaa vaikeuksia alalle.

Rakennusalalla on jo nyt ollut haasteita, ja tilanne näyttää pahenevan ensi vuonna. Pankit ovat tiukentaneet rahoitusehtojaan, eivätkä välttämättä halua ottaa riskejä rakennusliikkeiden kanssa.

Kordelinin säätiö on myöntänyt 100 000 euroa Valamon luostarille käsikirjoituskokoelman digitalisointia varten. Säätiön rahoituksen avulla Valamon luostari voi digitoida arvokkaan käsikirjoituskokoelmansa ja säilyttää sen digitaalisessa muodossa tuleville sukupolville. Tämä kokoelma sisältää monia historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä teoksia, jotka ovat olleet tähän asti vain fyysisessä muodossa.

Väliinputoajaksi tituleerattu insinööriosaaminen ja lääketiede saavat osakseen huomiota sosiaalisessa mediassa. Twitterissä käytiin keskustelua siitä, että tätä alaa ei rahoiteta eikä siihen kiinnitetä huomiota. Keskusteluun osallistuivat muun muassa @DrLeinonen, @STM_Uutiset, @hila_laakkeet, @KelaFpa ja @Kelantutkimus. Postauksen mukaan kyseessä on käytännönläheinen, ei raskaasti akateeminen ala, mikä saattaa selittää sen vähäisen huomion.

Vaikka vaalien rahoitukseen liittyvät asiat yleensä eivät herätä suurta kiinnostusta, eräs suomalainen Twitter-käyttäjä sai somekansan innostumaan omasta vaalirahoitustilanteestaan. Käyttäjä nimeltä MikaLako jakoi viestin, jossa hän kertoo monen muun vaalirahoittajan kanssa saaneensa yhteensä 100 000 euroa rahoitusta. Huvittavaksi asian tekee se, että osa tästä summasta menee vieläkin Suomen markka-ajoista peräisin olevaan vaalirahoitukseen.

Yleisradion rahoitukseen kohdistuu leikkauksia, vaikka sen tarjoama ohjelmisto on jo nyt rajallinen. Yksi televisiokanava ja muutama radiokanava riittävät uutisille, kulttuurille ja ajankohtaisohjelmille, sanoo Twitterissä nimimerkki Suomenpuolustaja.

Yleisradio on ollut suomalaisille tärkeä tiedon lähde jo vuosikymmenten ajan. Se tarjoaa monipuolista ja laadukasta sisältöä, joka kiinnostaa ihmisiä eri ikäluokissa. Silti rahoitukseen kohdistetaan leikkauksia ja Ylen tarjonta kutistuu entisestään.

Kymenlaakson liitto on julkaissut tuoreimmat uutisensa. Pintana käsittelyssä on vt15 -tiehankkeen nykytilanne, maakuntahallitusten puheenjohtajien yhteinen kannanotto tulevaan alueidenkäyttölakiin sekä uusia rahoitusuutisia. Lisäksi liitto kertoo tulevista keväällä järjestettävistä tapahtumista. Uutisissa käsitellyt asiat voivat vaikuttaa laajasti alueen asukkaiden arkeen ja tulevaisuuteen.

Kansanedustaja Ville Tavion mukaan Suomen rahoitus Yhdistyneiden kansakuntien palestiinalaispakolaisia tukevalle UNRWA-järjestölle pysyy toistaiseksi jäissä. Tavio ei kuitenkaan avannut, minkä takia rahoitus on jäänyt lepäämään tai miten pitkäksi aikaa.

Turistien merkitystä hiihtoreitin kunnossapitoon ja paikallisliikenteeseen mietitään sosiaalisessa mediassa. Keskustelun taustalla on Ylen 3.1.2023 julkaisema uutinen, jossa todetaan, että matkailu luo työpaikkoja, mutta pelastustoimen rahoitus perustuu vakinaisesti asuvaan väestöön. Kommenteissa vihjataan, että tähän rahoitukseen saattaa olla tulossa leikkauksia.