Runoilija ja tohtori Jenni Haukio on saanut uuden työn. Haukio aloittaa kustannusosakeyhtiö WSOY:n yhteiskuntasuhteiden vastaavana johtajana. Kirjallisuudella on yhteiskunnassamme merkittävä rooli, jota hän haluaa olla tekemässä näkyvämmäksi ja vaikuttavammaksi. Haukio kommentoi tiedotteessa olevansa erittäin innoissaan liittyessään perinteikkään ja edistyksellisen Werner Söderström Osakeyhtiön organisaatioon. Hän tuo mukanaan arvokasta kokemuspohjaa kirjallisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralta.

Viime päivinä ihmiset ympäri maailmaa ovat joutuneet arvuuttelemaan, mikä mahdollisesti aiheutti huvittavan Twitter-viestin Rehdit Faktat -tililtä. Tili julkaisi kysymyksen "Mahtaako syynä olla someryöpytys?" ja sai käyttäjät pohtimaan, mikä voisi olla viestin taustalla.

Rehdit Faktat -tili tunnetaan yleensä luotettavista tiedoistaan, mutta tämä viesti on herättänyt enemmän huvittuneita spekulaatioita kuin vakavaa analysointia. Eikä ihme, sillä viestin tarkoitus voi olla vain herättää keskustelua ja naurua somen käyttäjien keskuudessa.

Suomalaista some-kulttuuria innoitti Twitterissä käyty keskustelu käyttäjän Kari Vanhasen päivityksestä. Vanhanen ihmetteli, miksi tietyt asiat eivät vakuuta ihmisiä. Hän mainitsi poseerauksen, sanamuodot ja jopa Huoltovarmuuskeskuksen epäonnistumiset. Twitter-käyttäjät lähtivät vilkkaasti keskustelemaan aiheesta.

Valtion hallintouudistukset ovat herättäneet keskustelua siitä, miten ne vaikuttavat taiteen ja kulttuurin edistämiseen. Taiken perustaminen on yksi näistä uudistuksista, ja nyt kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki on julkaissut raportin aiheesta.

Taiteen ja kulttuurin edistämistehtävään liittyvät hallintouudistukset herättävät kysymyksiä Suomessa. Kulttuuripäällikkö Tarja Hautamäki on selvittänyt, miten valtionhallinnon uudistukset ovat vaikuttaneet taide- ja kulttuuritoiminnan edistämiseen maakunnissa. Hautamäen raportti valottaa erityisesti Taiken perustamisen vaikutuksia.

[Tampereen Lenin-museo suljetaan - "Emme halua jäädä menneisyyden vangeiksi"](https://t.co/0H8hgftjX1)

Tampereen Lenin-museo suljetaan pysyvästi, kertoo Tamperelainen. Museo päätettiin sulkea, koska sen pitäminen yllä ei enää vastannut kaupungin nykyisiä tarpeita ja tavoitteita. Museon johtaja kertoo, että he eivät halua jäädä menneisyyden vangeiksi, vaan heidän halunsa on kehittää Tampereen kulttuuritarjontaa uusilla ja ajankohtaisemmilla tavoilla.

Sampsa Terho, entinen perussuomalaisten ministeri, on valittu Tampereen uudeksi kulttuurijohtajaksi. Terho ilmoitti urasiirrostaan Twitterissä julkaisemalla Yle Uutisten uutisen, jossa kerrotaan hänen uudesta työpaikastaan.

Terho toimi ulkomaankauppaministerinä perussuomalaisten hallituksessa vuosina 2017-2019. Hänen ministerikautensa päättyi, kun perussuomalaiset hajosivat sisäisen valtataistelun seurauksena. Nyt Terho siirtyy politiikasta kulttuurin pariin, ja hänestä tulee vastuualueensa kulttuurijohtaja Tampereella.

Sampo Terho valittiin Tampereen uudeksi kulttuurijohtajaksi. Tamperelainen uutisoi asiasta Twitter-tilillään, jossa se jakoi uutisen linkin ja kuvan. Terhon johtamiskokemus vakuutti haastattelijat. Uutinen herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa, ja monet käyttäjät onnittelivat Terhoa uudesta työpaikasta. Terho on aiemmin toiminut kansanedustajana ja opetusministerinä. Hän on myös tunnettu kulttuurin ja perinteiden puolestapuhuja. Tampereella Terhon odotetaan tuovan uutta näkökulmaa kaupungin kulttuuritoimintaan.

Suomi koetaan ulkomailla yhdenvertaisuuden ja ympäristönsuojelun mallimaaksi, kertoo Anholt-Ipsos Nation Brands Index -tutkimus. Suomi sijoittuu 60 valtion vertailussa 15. sijalle. Arvostelukategorioita on kuusi, mukaan lukien matkailu, hallinto ja kulttuuri.

Tutkimuksen mukaan 66 prosenttia vastaajista tiesi Suomesta jotain, kun taas 31 prosenttia ei osannut kertoa maasta mitään. Mielenkiintoista on se, että 3 prosenttia vastaajista ei tunnistanut Suomea edes nimeltä.

Turkin kurdimaakunnissa herää huoli oman kulttuurin säilymisestä, kun valtio pyrkii turkkilaistamaan aluetta. Suomalaistutkija kertoo havainnoistaan vierailtuaan Turkin kurdien pääkaupungissa Diyarbakirissa. Turkkilaisen uutistoimiston STT:n mukaan tilanne herättää vakavaa huolta kurdeissa, joiden identiteetti ja kieli ovat uhattuina. Kurdit haluavat taistella oikeudestaan säilyttää oma kieli ja kulttuuri. Tilanteen kehittyminen jää nähtäväksi. Tämä herättääkin kysymyksen, olisiko Suomessa esimerkiksi oma kieli helsinkiläisille tai tamperelaisille.

Tampereen Dingon musikaali on saanut paljon huomiota sosiaalisessa mediassa. Artisti Neumann on erityisen innoissaan tapahtumasta ja kehuu Tampereen olevan rockin pääkaupunki, joka hengittää kulttuuria laajalti. Tampere onkin tunnettu monista musiikkitapahtumistaan ja vilkkaasta kulttuurielämästään. Dingon musikaali on herättänyt kiinnostusta niin fanien kuin muidenkin ihmisten keskuudessa. Musikaalin odotetaan tarjoavan unohtumattomia hetkiä ja nostattavan tunteita. Tampereella voi siis odottaa huikeaa rock-kulttuurin juhlaa, kun Dingo astuu lavalle.

Pälkäneellä suunnitellaan kansanjuhlaa, koska kymmenet pääkallot palautetaan Suomeen. Pääkallot ovat peräisin museosta ja ne halutaan palauttaa takaisin Pälkäneelle, mistä ne aikanaan vietiin. Kansaa on kohahduttanut tämä erikoinen mutta kiehtova uutinen, ja monet odottavat innolla juhlan järjestämistä.

Pääkallojen palauttamisesta tiedotti Pälkäneen kunnanjohtaja ja hän kertoi, että palautusprosessi on ollut pitkä ja monimutkainen. Pääkallot tulevat olemaan esillä Pälkäneen museossa, ja juhlassa halutaan tarjota mahdollisuus tutustua Suomen historiaan ja kulttuuriin.

Döner | Uusi kebab-ilmiö valtaa Helsinkiä - "Nousee isommaksi trendiksi kuin napolilaiset pizzat"

Döner-kebab on valtava hitti Helsingissä, ja se uhkaa jopa syrjäyttää perinteiset napolilaiset pizzat kaupungin ruokakartalta. Kebabin suosio on lähtenyt hurjaan kasvuun viimeaikoina, ja se kerää valtavasti kiinnostusta eri ikäryhmien keskuudessa.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon opiskelijoiden kehittämä makufestivaali on saanut vauhdikkaan alun torstaina. Festivaali tarjoaa herkullisen valikoiman ruokia ja makuelämyksiä. Opiskelijat ovat työskennelleet kovasti suunnitellessaan tapahtumaa, ja lopputulos näkyy monipuolisessa ruokatarjonnassa.

Kehysalueelle suunnitellaan uusia vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelisivat asukkaita pääkaupunkiseudulta. Tähän tulokseen on päätynyt pääkaupunkiseudun aluehallintoversio, joka uskoo patoutuneen kysynnän purkautumiseen. Ideana on luoda kehysalueelle uusia vetovoimatekijöitä, joiden avulla alueelle saataisiin lisää asukkaita.

Presidentti Martti Ahtisaaren hautamuistomerkkikilpailuun on saapunut peräti 172 ehdotusta. Ehdotukset on tarkoitus arvioida ja valita kilpailun voittaja tulevien viikkojen aikana. Kilpailun tavoitteena on löytää sopiva ja arvokas muistomerkki entiselle Suomen presidentille, joka ansaitsee tunnustuksen pitkästä ja menestyksekkäästä urastaan rauhanvälittäjänä.

Komission huoli Suomen terveys- ja hyvinvointiministeriön sekä Valviran alkoholialan toimista on ollut aito, ilmenee komission edustajan kolme vuotta sitten antamasta vahvistuksesta. Asiasta kertoi Twitterin käyttäjä Rikhard Sjöberg, joka mainitsi komission saaneen useita kanteluita ja mittavan määrän asiakirjoja. Tweettiä ei tarkennettu, mitä tarkalleen ottaen ministeriö ja Valvira ovat tehneet herättääkseen huolta. Komissio on kuitenkin reagoinut asiaan vakavasti, mikä herättää kysymyksiä Suomen alkoholilainsäädännöstä ja sen valvonnasta.

Maikkarin uutiset ovat jo pitkään väittäneet, että islam on rauhaa ja rakkautta tuova uskonto, joka rikastuttaa Euroopan kulttuuria. Monet ihmiset kuitenkin kyseenalaistavat nämä väitteet ja ihmettelevät, ovatko Maikkarin uutiset valehdelleet vuosikausia. Miksi?

Kysymys herättää paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Eräs käyttäjä nimeltä @TuomiopäivänPasuuna on ottanut asiasta voimakkaasti kantaa Twitterissä. Hän ihmettelee, miksi Maikkarin uutiset ovat jatkuvasti esittäneet islamia rauhaa ja rakkautta tuovana uskontona, vaikka monien mielestä todellisuus on aivan toinen.

Hallituksen ohjelma sisältää suunnitelman pysyvien yhteistyökäytäntöjen rakentamiseksi kulttuuri- ja taidealojen elinvoimaa edistäville toimille. Tavoitteena on koordinoida @okmfi ja @TEM_uutiset -hallinnonalojen välillä tapahtuvaa yhteistyötä. Kysyimme ministereiltä, miten tämä käytännössä toteutetaan.

Ministerit korostivat, että yhteistyön avulla voidaan paremmin tunnistaa ja edistää kulttuuri- ja taidealojen tarpeita ja mahdollisuuksia. Yhteistyön avulla voidaan myös välttää päällekkäistä työtä ja tuoda eri hallinnonalojen osaamista ja näkökulmia yhteen.

"Suomalaiset jakavat mielipiteitään sosiaalisessa mediassa"

Suomalainen Twitter-käyttäjä @RPylkkonen on herättänyt keskustelua pelkojen vaikutuksesta mielenterveyteen. Käyttäjä vastasi kommenttiin, jossa hänelle ehdotettiin avun hakemista mielenterveysongelmiin. Pylkkösen mukaan jokaisen tulisi hyväksyä toiset sellaisina kuin he ovat, ja että terveille ihmisille ei pitäisi olla vaikeaa hyväksyä erilaisia näkökulmia ja pelkoja.

Kordelinin säätiö on myöntänyt 100 000 euroa Valamon luostarille käsikirjoituskokoelman digitalisointia varten. Säätiön rahoituksen avulla Valamon luostari voi digitoida arvokkaan käsikirjoituskokoelmansa ja säilyttää sen digitaalisessa muodossa tuleville sukupolville. Tämä kokoelma sisältää monia historiallisesti ja kulttuurisesti merkittäviä teoksia, jotka ovat olleet tähän asti vain fyysisessä muodossa.

Kuopion kaupunki on päässyt sovintoratkaisuun erikoisessa perinnetilaa koskeneessa riidassa. Asiasta kertoo Yle Uutiset.

Riidan taustalla oli kiista siitä, kuka saa käyttää tiettyä perinnetilaa kaupungissa. Sovintoratkaisu tarkoittaa sitä, että molemmat osapuolet ovat päässeet sopimukseen tilan käytöstä ja sen jakamisesta.

Yksityiskohdat sovintoratkaisusta eivät ole vielä täysin tiedossa, mutta asiasta vastaava virkamies on ilmoittanut, että sopimus on tehty ja kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.

Kolumni | Nasima Razmyar: "Meidän on palautettava välittämisen kulttuuri"

Helsingin Uutiset julkaisi kolumnin, jonka on kirjoittanut Nasima Razmyar. Kolumnissaan Razmyar korostaa välittämisen kulttuurin tärkeyttä ja kehottaa palauttamaan sen yhteiskuntaan.

Razmyar korostaa, että välittämisen kulttuurin puute näkyy erityisesti sosiaalisessa mediassa, jossa vihapuhe ja negatiivisuus ovat valitettavan yleisiä. Hän muistuttaa, että jokaisella meistä on vastuu omista sanoistamme ja teoistamme ja että pienillä teoilla voi olla suuri merkitys toisen ihmisen elämässä.

Suomen heikkenevä kielitaito on jälleen otsikoissa somessa, kun somekäyttäjä Yrjo Aho jankutti asiasta postauksessaan. Aho kritisoi suomalaisten jatkuvaa jumittumista Lontoon kieleen ja kielitaidon yleistä heikentymistä Suomessa. Hän mainitsee myös, että tästä on jo kirjoitettu Saksassa ja Itävallassa.

Suomen kielitaitoon liittyvä ongelma ei ennäty olla vain somepostauksissa, vaan se näkyy myös kirjojen kääntämisessä. Monet julkaisutotottomina kustantajat jättävät ulkomaiset teokset käänättämättä, mikä voi vaikuttaa paitsi kielitaitoon myös kulttuurien väliseen ymmärrykseen.

Suomi syntyi vähitellen 1800-luvulla ja siitä on kirjoitettu upea kirja. Kirjan arvio on julkaistu MTV Uutisten Twitter-tilillä. Kirja kuvaa kansakunnan syntyä vaihe vaiheelta ja antaa lukijalle syvällisen katsauksen Suomen historiallisiin tapahtumiin.

Kirjaa käsittelevä arvio on saanut sosiaalisessa mediassa paljon huomiota. Kirjoituksen sisältö on herättänyt kiinnostusta erityisesti suomalaisten keskuudessa, sillä monet haluavat oppia lisää maansa historiasta.

Pori ja kaupunginorkesterin muusikot ovat päässeet sopimukseen siitä, että kaupunki saa tallentaa ja jakaa Pori Sinfoniettan esityksiä. Lisäksi muusikoille on sovittu 10 prosentin lisä. Päätös on herättänyt positiivista palautetta ja iloa musiikin ystävien keskuudessa.

Sopimus antaa Porin kaupungille mahdollisuuden tallentaa ja jakaa orkesterin esityksiä digitaalisissa kanavissa. Tämä lisää työn näkyvyyttä ja antaa mahdollisuuden saavuttaa uusia yleisöjä. Samalla se edistää kulttuuritarjonnan saatavuutta kaikille, myös niille, jotka eivät pääse paikan päälle konsertteihin.

SomePlaza.com: "#Hesari jättää julkaisematta uutiset, jotka minua eniten kiinnostavat", twiittasi käyttäjä Heikki L. Hän kertoo olevansa enemmän kiinnostunut uutisista, joita Helsingin Sanomat jättää julkaisematta. Heikin kommentti herätti huomiota sosiaalisessa mediassa, jossa monet käyttäjät ilmaisivat samaistumisensa.

Yleisradion rahoitukseen kohdistuu leikkauksia, vaikka sen tarjoama ohjelmisto on jo nyt rajallinen. Yksi televisiokanava ja muutama radiokanava riittävät uutisille, kulttuurille ja ajankohtaisohjelmille, sanoo Twitterissä nimimerkki Suomenpuolustaja.

Yleisradio on ollut suomalaisille tärkeä tiedon lähde jo vuosikymmenten ajan. Se tarjoaa monipuolista ja laadukasta sisältöä, joka kiinnostaa ihmisiä eri ikäluokissa. Silti rahoitukseen kohdistetaan leikkauksia ja Ylen tarjonta kutistuu entisestään.

Ruotsin kielen taito on suomalaisten keskuudessa heikentynyt sen jälkeen, kun ruotsin kielen opiskelu ei ole enää pakollista ylioppilastutkinnossa. Tämä käy ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön teettämästä tutkimuksesta. Miten tämä vaikuttaa suomalaisten ja ruotsalaisten välisiin suhteisiin? Kukaan ei tiedä. Mutta ainakin meidän on nyt vaikeampi valittaa naapurimaamme ABBA-musiikista.

Uutisartikkeli:

Nurmijärven Uutiset kaipaa lukijoidensa mielipiteitä siitä, mitkä ovat olleet paikkakunnan kulttuurin ja urheilun huippuhetkiä viime vuosikymmeninä. Seikkaperäisiä mielipiteitä ja muistorikkaita hetkiä kaivataan myös mukaan keskusteluun.

Kysymys: Mitä pitkäaikainen nurmijärveläinen tai entinen asukas kertoisi paikkakunnan parhaista hetkistä?

Loppukevennys: Vaikka elettiin erilaista aikaa, Nurmijärvestä on varmasti löydettävissä myös vuosikymmenten takaisia kohokohtia - eivät nuo 80-luvun tanssileotardit ainakaan ole unohtuneet!

Toimitusjohtaja Janne Känkänen HVK:sta korostaa kulttuurialan kriittistä roolia henkisen kriisinkestävyyden rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Känkäsen mukaan se on välttämätön komponentti hyvinvoivassa yhteiskunnassa. Voiko kulttuuria hyödyntää vielä tehokkaammin kriisinhallinnassa? Päivän piristys: ehkä taidetta katsoessa unohtuu hetkeksi, että paperityöpino kasvaa pöydällä.

Yhteiskuntamme kehittää parhaillaan vastatoimia vakaviin hybridiuhkiin ja sotilaallisiin konflikteihin. Janne Kankaan mukaan kulttuuri, erityisesti henkinen huoltovarmuus, on tärkeää turvallisuuskysymyksissä. Kulttuurialalle kehitetään myös omia varautumistoimintoja. Miten nämä toimet vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen ja kuinka tämä varautumistoiminta muokkaa kulttuurialaa pitkällä aikavälillä? Eikä unohdeta, että vaikka oikea asenne on puolustustaistelun ensimmäinen askel, kahvitauon merkitystä ei tulisi aliarvioida.