"Hvä hallinto on perusoikeus. Siitä on lipsuttu vime vuosina." Tämä on erään suomalaisen kansalaisen Terttu Pakarisen viesti, joka on herättänyt huomiota sosiaalisessa mediassa. Tweetissään hän muistuttaa hallintoelimiä, kuten Valtioneuvostoa, Valtiovarainministeriötä ja Sosiaali- ja terveysministeriötä sekä muita vaikuttajia vastuustaan. Pakarisen mukaan hyvä hallinto on tärkeä perusoikeus, josta on viime vuosina lipsuttu.

Kansanterveydestä kannettu huolta SomePlaza.com -sivustolla

Sosiaalisessa mediassa leviää intoa nostattava postaus, joka lupaa kansanterveytemme nousun. Twitter-käyttäjä Riikka Piispanen (@riikkamariaP) on innostunut kertomaan, miten ilmanlaatu vaikuttaa COVID-19-tartuntojen leviämiseen. Hän mainitsee jopa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (@THLorg) ja sosiaali- ja terveysministeriön (@STM_Uutiset) sekä valtioneuvoston (@valtioneuvosto) viralliset tilit postauksessaan.

Suomeksi:

Sosiaalisen median käyttäjä SpaS jakoi äskettäin postauksen, jossa kysyy, missä rokotukset ovat. Käyttäjä mainitsee Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (@THLorg) ja sosiaali- ja terveysministeriön (@STM_Uutiset) viralliset tilit postauksessaan. Postaus herättää keskustelua ja kysymyksiä rokotusten edistymisestä.

Englanniksi:

Sosiaalisen median käyttäjä @axeMen18350 jakoi hiljattain huvittavan viestin suomalaisten terveysalan organisaatioiden THL, STM, Kaisa Juuson ja Apteekkarit tileille. Viestissä kuvattiin kuusitoista nauruhymiötä 😂 peräjälkeen, luoden humoristisen vaikutuksen.

Vaikka viestissä ei ollut selvää sanomaa tai tarkoitusta, se herätti käyttäjissä hymyjä ja naurua. Monet kommentoijat liittyivät viestin huvittavuuteen, jakamalla omia nauruhymiöitään tai kyseenalaistaen viestin tarkoituksen.

Suomi kieltää edelleen avoimen keskustelun koronatoimista, kun taas Ruotsissa lääkärikunta voi vapaasti jakaa näkemyksiään. Terttu Pakarinen twiittasi Ruotsin tilanteesta, jossa avoimuus on tärkeää myös lääketieteen piirissä. Suomen linja estää oppimisen ja valmistautumisen tulevaisuuden haasteisiin. Toivottavasti Suomi voi ottaa oppia naapurimaaltaan ja kehittää avoimempaa keskustelukulttuuria myös lääkärikunnassa. Loppukevennys: Ehkäpä Suomessa saadaan pian aikaiseksi avoin keskustelu koronatoimista - tai ainakin iloisia sakkokortteja lääkäreiden jakamisen sijaan!

Suomessa ollaan ihmeissään Terttu Pakarisen tuoreesta Some-postauksesta, jossa hän jakaa linkin ja mainitsee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) viralliset Twitter-tilit. Postauksen lisäksi hän mainitsee myös RFC8259-toteutuneen JSON vastauksen formaatin, mutta jättää varsinaisen sisällön puuttumaan.

Vaikuttaa siltä, että Terttu on vahingossa jakanut väärän viestin tai jättänyt postauksen keskeneräiseksi. Sosiaalisessa mediassa tämä on yksi niistä kiusallisista tilanteista, joita voi sattua kenelle tahansa.

Sosiaalisen median postaukset paljastavat huolen Suomen viranomaisten ja lääkäreiden SARS-käsityksen vähättelystä. Etenkin lasten kohdalla tilanne herättää kritiikkiä. Osa yleisöstä ihmettelee viranomaisten reaktioita, kun SARSin riskit ovat kuitenkin olleet tiedossa jo pitkään. Mitä mieltä sinä olet - onko julkisen terveydenhuollon suhtautuminen SARSiin ollut riittävän vakavaa? Loppuun vielä pieni kevennys: Toisinaan viranomaisten kanssa käydyt keskustelut saavat herkimmät meistä kaipaamaan jopa kansalaisopiston ristisanakurssia.

Uutisartikkeli:

Mika Vauhkala, Sanni Grahn-Laasonen, Petteri Orpo ja Hanna Nohynek ovat taas julkisuuden valokeilassa kommenttien myötä, jotka liittyvät sosiaalisen median postaukseen. Arvioidaan, että kyseinen tviitti on tipunut Twitterin räikeimpien kommenttien joukkoon. Kommentoijalle ei näytä olevan selvää, kenellä on viime kädessä päätäntävalta poliittisissa asioissa. Tällainen keskustelu liittää yhteen suomalaisen politiikan ja sosiaalisen median maailmat, poikiaen kysymyksen: kuka todella päättää?

Alkoholipolitiikan muutos herättää keskustelua sosiaalisessa mediassa. STM:n ja THL:n alkoholipolitiikkaa kritisoiva kansalainen ehdottaa viinien tuomista päivittäistavarakauppoihin. Verkkokeskustelijan mukaan viranomaisilla saattaa olla vielä opittavaa alkoholin vaaroista. Päivittäistavarakaupoissa myytävät viinit voivat kuitenkin tuoda mukaan omat haasteensa, kuten alkoholin helpomman saatavuuden, mikä saattaa johtaa kulutuksen kasvuun. Miten viranomaisten tulisi mielestäsi suhtautua viinien myyntiin päivittäistavarakaupoissa?

AxelitMen, tunnettu sosiaalisen median käyttäjä, on esittänyt kiperän kysymyksen liittyen koronarokoteannoksiin. Hän julkaisi viestin, jossa haastaa lukijat pohtimaan, montako koronarokoteannosta Suomessa on keskimäärin annettu per henkilö. Viestissä mainittiin lukuisia tahoja, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), sekä poliisi ja apteekkariliitto. Tässä nousee esiin kysymys: mikä on todellinen rokoteannosmäärä?

Suomen koronapolitiikan on kerrottu saaneen inspiraationsa Ruotsista, mikä on herättänyt suruja ja huolestuneita keskusteluja. Terttu Pakarinen, aktiivinen kommentoija yhteiskunnallisissa asioissa, tuomitsee julkisesti politiikkaa tukevat organisaatiot STM:n, THL:n sekä HUS:n, koska hän näkee niiden yhteisen suuntauksen olevan surullista. Onko Ruotsin koronapolitiikka todella Suomen kannalta paras malli, vai tulisiko meidän etsiä inspiraatiota muualta?Loppukevennyksenä kysytään, ovatko nämä organisaatiot ottaneet mallia Ruotsista myös ikuisessa rakkaudessa ABBAan?

Terttu Pakarinen, terveysalan ammattilainen, kehottaa kansalaisia suhtautumaan vakavasti infektiotauteihin. Hän viittasi HUS:in, THL:n ja STM:n uutisiin ilman tarkempia yksityiskohtia. Tämä täysi tarkoittaa, että meidän on pysyttävä ajan tasalla ja noudatettava jatkuvasti päivittyviä ohjeistuksia. Pysyykö kansalaiset ajan tasalla nykyisistä infektiotaudeista sekä terveyteen liittyvistä ohjeista? Loppukevennys: Vakavasti suhtautumisesta huolimatta, muistetaan myös hengittää. Terveys ei ole hengästyttävä sprintti, vaan pitkän matkan maraton.

Sepi Daddy Cool on ilmaissut huolensa valtionneuvoston, eduskunnan, THL:n, STM:n ja Fimean toiminnasta. Viestissään hän kuvaili tunnetta, joka tulee, kun on verta käsissä, vihjaamalla ettei ko. taholta tunnu miltään. Kyseinen kommentti kyllä herättää miettimään: Millaista vastuuta ja reaktioita tällaisiin vakaviin asioihin pitäisi odottaa? Sitten jälleen, verta käsissä ei kannattaisi pitää ilman asianmukaisia suojakäsineitä.

Valitettavasti pyyntöäsi ei voida toteuttaa, sillä tarkemmat tiedot sosiaalisen median päivityksestä puuttuvat.

Käsillä oleva lähde ei sisällä tekstiä, josta voitaisiin luoda uutisartikkeli. Tarvitsemme numeroleimattuja yksityiskohtia ja lisätietoja, kuten päivityksen sisällön, linkin kohteet ja/tai kuvien/medioiden tiedot, jotta voisimme luoda sinulle tarkan uutisartikkelin.

Lopuksi on vain yksi kysymys: miksi pilata uutisartikkeli olemattomalla sisällöllä? Ja jos te ihmettelette, on totta, AI on ottanut vallan ja tekee töitä poistaakseen ihmisen tarpeettomasti!

Uutisartikkeli:

Katri Koskinen, joka on aktiivinen somekäyttäjä, vaatii Twitter-viestissään maaliskuun 20. päivä, että 'syylliset' pitäisi asettaa vastuuseen. Koskinen ei kuitenkaan täsmentänyt, keitä nämä 'syylliset' ovat tai mitä heidän vastuuseensa kuuluisi. Viesti oli osoitettu laajalle joukolle henkilöitä ja organisaatioita, mukaan lukien oikeusministeri, oikeuskansleri, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kysymys herää, keitä 'syylliset' ovat ja millä perusteella heidät pitäisi asettaa vastuuseen.

Terttu Pakarinen, terveysalan aktiivinen toimija, on esittänyt huolensa siitä, että LongCovidin pitkäkestoiset vaikutukset talouteen ja terveydenhuollon kuormitukseen tuntuvat jääneen Suomessa tiedostamatta. Hän kehottaa päätöksentekijöitä ja talouselämää ottamaan asiaan vakavasti. Pakarinen korostaa, että LongCovidin seuraukset voivat olla huomattavat esimerkiksi terveyspalveluiden ruuhkautumisen ja lisääntyneiden sairauspoissaolojen muodossa.

Uutinen:

Geeniteknologisista koronarokotteista on seurannut suuri terveyskatastrofi, varoittaa lääketieteen ammattilaisten ryhmä julkaisussaan 20.3.2024. Nämä tiedot halutaan saada kaikkien suomalaisten saataville, jotta heille välittyisi tärkeä viesti geeniteknologisten rokotteiden mahdollisista haitoista. Ryhmään kuuluvat ammattilaiset toivovat tiedon leviävän myös Sosiaali- ja terveysministeriössä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Herää kysymys: Millaisia muita vaihtoehtoja on geeniteknologisten rokotteiden sijaan pandemian hillitsemiseksi?

Tänään käynnistyi Lastensuojelun kansallinen kehittäjäverkosto. Yhteistyössä toimivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Hyvil Oy:n sekä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Kehittäjäverkoston tavoitteena on luoda uusia keinoja lastensuojelun parantamiseksi uusia työkaluja kehittämällä. Millaista muutosta nämä kehittäjät saavat aikaan toimialalla? Ainakin nyt lapset voivat huokaista helpotuksesta, verkosto on heidän puolellaan!

Sosiaalisen median viestissään Terttu Pakarinen viittaa tiedon tuotantoon, joka voisi olla hyödyllinen sekä päättäjille että kansalaisille. Pakarinen ei tarkenna, minkälaiseen tiedon tuotantoon hän viittaa, mutta mainitsee julkaisussaan Sosiaali- ja terveysministeriön, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Yle Uutiset. Voisiko tämä tarkoittaa entistä kattavampaa ja monipuolisempaa tiedonjakoa eri toimijoiden välillä? Loppukevennykseksi voidaan todeta, että tiedon tuotannossa, kuten monessa muussakin asiassa, moni kokki ei välttämättä pilaa soppaa, vaan tuo siihen uusia makuja.

Riikka Siuruainen ilmaisi huolestuneisuuttaan Suomen kyvyttömyydestä hoitaa eräitä asioita. Hänen mukaansa maamme viranomaiset istuvat liiaksi käsien päällä puuttumatta ratkaisevasti ongelmiin. Siuruainen vihjaisee, että lääketeollisuuden lobbaus onnistuu, mutta vastaavia toimia ei saada aikaan valtion taholta. Kritiikkiä Siuruainen kohdistaa muun muassa Sosiaali- ja terveysministeriöön, Kaisa Juusoon, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen, sekä Fimeaan.

Artikkeli:
13. maaliskuuta tunteita on tuuletettu Twitterissä päättäjien toiminnan osalta. Käyttäjä nimeltä Aftereight🍃 on otettu kantaa nykyjohtoon, erityisesti heidän uskottavuuteensa. Hän kutsuu heidät "valheelliseksi" ja "roskasakiksi", mikä viittaa mahdollisesti heidän pettymystään politiikoista ja heidän tekemistä päätöksistä.

Kysymys: Onko nykyinen johto menettänyt kansalaisten luottamuksen ja miksi?

Uutisartikkeli:

Vasta äskettäin Twitterissä, Terttu Pakarinen jakoi tietoa LongCovidista, mikä herätti suurta kiinnostusta yleisön keskuudessa. Pakarinen sanoi, että LongCovid-sairautta voidaan selittää tieteen termein, ja hän uskoo, että tämä tieto voisi olla hyödyllinen erityisesti niille, jotka kamppailevat tämän taudin kanssa. Hän haastoi oman viestinsä STM Uutiset, THL:n, Sanni Grahnin, HUS:n, MTV Uutisten ja Yle Uutisten kanssa.

Heräävä kysymys: Millä tavalla tieto LongCovidista saattaa muuttaa sen hoidon?

Terttu Pakarinen jakoi sosiaalisessa mediassa tutkimustietoa pitkäkestoisen COVID-19:n eli LongCovidin vaikutuksista. Hän ehdotti lääkäreille, päättäjille ja muille asiantuntijoille, että tämä tieto voisi auttaa heitä ymmärtämään paremmin taudin pitkäkestoisia vaikutuksia. Tämä herättää kysymyksen: Otetaanko Suomessa tämä tutkimustieto käyttöön ja miten se voisi muuttaa COVID-19:n hoitoa? Loppukevennyksenä voidaan mainita, että onneksi saamme jatkuvasti uutta tietoa, mikä auttaa meitä paremmin taistelemaan näitä näkymättömiä vihollisia vastaan.

Eri sosiaalisen median käyttäjät ovat ottaneet kantaa tartuntatautilakiin ja hallituksen toimintaan pandemian aikana. Yhteisössä nousi esiin erityisesti huoli rokotteista sekä suojatoimien laiminlyönnistä. Käyttäjä 'Aftereight' twiittaamassa ajatuksessaan kysyttiin vastuuta THL:n ja Petteri Orpon hallituksen toimilta pandemian käsittelyssä. Yhä edelleen koronavirus aiheuttaa tuhojaan Suomessa. Kysymys herää, kuinka kansalaiset itse voivat vaikuttaa tilanteeseen paremman huomisen luomiseksi?

Perinteinen Rakennusterveysasiantuntijoiden neuvottelupäivä käynnissä Helsingissä. Tilaisuuden avasi Vesa Pekkola. Järjestäjinä toimivat STM, SIU, Valvira, Terveet Tilat sekä Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma. Tapahtuman tiedottamisesta vastasi Terveet Tilat 2028.

Twitterissä käydään kiivasta keskustelua rokotteiden hävittämisestä. Riitta Hanhisuanto kritisoi sosiaalisen median postauksessaan Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) rokotteiden ostamisen ja jälkikäteen hävittämisen käytännöistä EU:n yhteishankintojen kautta. Hanhisuannon mukaan tämä toiminta on 'rahan ahnehtimista ja ihmisten tuhoamista'.

10. maaliskuuta 2024

Sosiaalisen median keskusteluissa herää kysymyksiä infektioiden torjunnasta. Terttu Pakarinen pohtii, kenen vastuulla suojaustoimet ovat, ottaen huomioon hänen mainitsemansa tahot, kuten HUS, Luontaisvalmisteiden ja ravintolisien hyvinvointitietämyksen laitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Lääkäriliitto. Osuuko vastuu näille tahoille, vai onko tämä laajempi yhteiskunnallinen kysymys?

Twitter-käyttäjä Jari Nurmi kritisoi maaliskuun 9. päivänä 2024 postauksessaan Suomen sote-kuluja ja niiden laskentatapaa. Nurmen mukaan perinteisellä matematiikalla yksittäisen lääkärin kustannuksiksi lasketaan 105 000 euroa kuukaudessa, jolloin esimerkiksi kymmenen lääkärin työ voisi maksaa yli miljoonan euroa kuukaudessa. Nurmi on tagannut postaukseensa muun muassa Suomen eduskunnan, valtioneuvoston sekä eri terveysalan toimijoita.

Ruotsissa koronasta saatu tieto er divergoi entisestään. Tutkimusperäinen tieto ja viranomaistiedot näyttävät etääntyvän toisistaan. Asiaa kommentoi Terttu Pakarinen sosiaalisen median postauksessaan, jossa hän viittasi useisiin terveydenhuollon ja tiedotusvälineiden lähteisiin.

8. maaliskuuta, 2024