Suomi kieltää edelleen avoimen keskustelun koronatoimista, kun taas Ruotsissa lääkärikunta voi vapaasti jakaa näkemyksiään. Terttu Pakarinen twiittasi Ruotsin tilanteesta, jossa avoimuus on tärkeää myös lääketieteen piirissä. Suomen linja estää oppimisen ja valmistautumisen tulevaisuuden haasteisiin. Toivottavasti Suomi voi ottaa oppia naapurimaaltaan ja kehittää avoimempaa keskustelukulttuuria myös lääkärikunnassa. Loppukevennys: Ehkäpä Suomessa saadaan pian aikaiseksi avoin keskustelu koronatoimista - tai ainakin iloisia sakkokortteja lääkäreiden jakamisen sijaan!

Suomen koronapolitiikan on kerrottu saaneen inspiraationsa Ruotsista, mikä on herättänyt suruja ja huolestuneita keskusteluja. Terttu Pakarinen, aktiivinen kommentoija yhteiskunnallisissa asioissa, tuomitsee julkisesti politiikkaa tukevat organisaatiot STM:n, THL:n sekä HUS:n, koska hän näkee niiden yhteisen suuntauksen olevan surullista. Onko Ruotsin koronapolitiikka todella Suomen kannalta paras malli, vai tulisiko meidän etsiä inspiraatiota muualta?Loppukevennyksenä kysytään, ovatko nämä organisaatiot ottaneet mallia Ruotsista myös ikuisessa rakkaudessa ABBAan?

Terttu Pakarinen, terveysalan ammattilainen, kehottaa kansalaisia suhtautumaan vakavasti infektiotauteihin. Hän viittasi HUS:in, THL:n ja STM:n uutisiin ilman tarkempia yksityiskohtia. Tämä täysi tarkoittaa, että meidän on pysyttävä ajan tasalla ja noudatettava jatkuvasti päivittyviä ohjeistuksia. Pysyykö kansalaiset ajan tasalla nykyisistä infektiotaudeista sekä terveyteen liittyvistä ohjeista? Loppukevennys: Vakavasti suhtautumisesta huolimatta, muistetaan myös hengittää. Terveys ei ole hengästyttävä sprintti, vaan pitkän matkan maraton.

Uutisartikkeli:

Katri Koskinen, joka on aktiivinen somekäyttäjä, vaatii Twitter-viestissään maaliskuun 20. päivä, että 'syylliset' pitäisi asettaa vastuuseen. Koskinen ei kuitenkaan täsmentänyt, keitä nämä 'syylliset' ovat tai mitä heidän vastuuseensa kuuluisi. Viesti oli osoitettu laajalle joukolle henkilöitä ja organisaatioita, mukaan lukien oikeusministeri, oikeuskansleri, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kysymys herää, keitä 'syylliset' ovat ja millä perusteella heidät pitäisi asettaa vastuuseen.

Terttu Pakarinen, terveysalan aktiivinen toimija, on esittänyt huolensa siitä, että LongCovidin pitkäkestoiset vaikutukset talouteen ja terveydenhuollon kuormitukseen tuntuvat jääneen Suomessa tiedostamatta. Hän kehottaa päätöksentekijöitä ja talouselämää ottamaan asiaan vakavasti. Pakarinen korostaa, että LongCovidin seuraukset voivat olla huomattavat esimerkiksi terveyspalveluiden ruuhkautumisen ja lisääntyneiden sairauspoissaolojen muodossa.

Uutisartikkeli:

Vasta äskettäin Twitterissä, Terttu Pakarinen jakoi tietoa LongCovidista, mikä herätti suurta kiinnostusta yleisön keskuudessa. Pakarinen sanoi, että LongCovid-sairautta voidaan selittää tieteen termein, ja hän uskoo, että tämä tieto voisi olla hyödyllinen erityisesti niille, jotka kamppailevat tämän taudin kanssa. Hän haastoi oman viestinsä STM Uutiset, THL:n, Sanni Grahnin, HUS:n, MTV Uutisten ja Yle Uutisten kanssa.

Heräävä kysymys: Millä tavalla tieto LongCovidista saattaa muuttaa sen hoidon?

Terttu Pakarinen jakoi sosiaalisessa mediassa tutkimustietoa pitkäkestoisen COVID-19:n eli LongCovidin vaikutuksista. Hän ehdotti lääkäreille, päättäjille ja muille asiantuntijoille, että tämä tieto voisi auttaa heitä ymmärtämään paremmin taudin pitkäkestoisia vaikutuksia. Tämä herättää kysymyksen: Otetaanko Suomessa tämä tutkimustieto käyttöön ja miten se voisi muuttaa COVID-19:n hoitoa? Loppukevennyksenä voidaan mainita, että onneksi saamme jatkuvasti uutta tietoa, mikä auttaa meitä paremmin taistelemaan näitä näkymättömiä vihollisia vastaan.

Sosiaalisen median keskusteluissa herää kysymyksiä infektioiden torjunnasta. Terttu Pakarinen pohtii, kenen vastuulla suojaustoimet ovat, ottaen huomioon hänen mainitsemansa tahot, kuten HUS, Luontaisvalmisteiden ja ravintolisien hyvinvointitietämyksen laitos, Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Lääkäriliitto. Osuuko vastuu näille tahoille, vai onko tämä laajempi yhteiskunnallinen kysymys?

8.3.2024