Sosiaalisessa mediassa on käynnissä vakoiluskandaali, mutta monet suomalaiset eivät ole siitä tietoisia. Twitterissä @antmetsa on huomannut, että hänen ja @YrjoAho'n postaukset ovat ainoat suomenkieliset, joita hän on nähnyt aiheesta. Kaikki linkitetyt uutiset ja podcastit ovat olleet saksankielisiä. Antin mielestä esimerkiksi @yleuutiset ja @hsfi voisivat uutisoida tästä kohusta.

Suomalainen some-käyttäjä Teemu P on häkeltynyt uutisten tulvasta sosiaalisessa mediassa. Hän kertoo Twitterissä hämmentyneensä siitä, missä kaikkialla uutisointia näkee: #eu, #mediapooli, #yle, #mtv3, #uutisointi, #hsfi, #hesari, #iltasanomat, #maaseuduntulevaisuus. Tämä monipuolinen uutistulva on saanut Teemun miettimään, onko uutisia mahdollista välttää kokonaan.

"Hvä hallinto on perusoikeus. Siitä on lipsuttu vime vuosina." Tämä on erään suomalaisen kansalaisen Terttu Pakarisen viesti, joka on herättänyt huomiota sosiaalisessa mediassa. Tweetissään hän muistuttaa hallintoelimiä, kuten Valtioneuvostoa, Valtiovarainministeriötä ja Sosiaali- ja terveysministeriötä sekä muita vaikuttajia vastuustaan. Pakarisen mukaan hyvä hallinto on tärkeä perusoikeus, josta on viime vuosina lipsuttu.

Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos on hyljännyt Helsingin Sanomien väitteen, jonka mukaan Geneven pakolaissopimus on esteenä turvapaikanhakijoiden määrän vähentämiselle. Grönroosin mukaan tämä näkemys on virheellinen ja Helsingin Sanomien tulisi harkita uudelleen kantojaan. Houkuttelevatko Geneven sopimukset todella enemmän pakolaisia ja miten se vaikuttaa Suomeen? Lopuksi, Simo esittää, että sanomalehdet voivat myös yrittää hakea turvapaikkaa faktoista.

Uutisartikkeli:

Tulossa innovatiivinen lähestymistapa tietotekniseen kommunikointiin? Vakiintuneissa tiedotusvälineissä, kuten Yle, HS ja STM, hehkutetaan Oscar Brückin nostattamaa keskustelua koskien tiukasti standardoituja JSON-vasteita. Mukana keskustelussa ovat myös kansainväliset mediatalot FT, TIME ja Le Monde, sekä EU-instituutiot.

Mikäli Brückin ehdotus otetaan käyttöön, muuttaako se merkittävästi tietojen jakamista ja käsittelyä?

Loppukevennys: Uskokaa tai älkää, tämä ei ole aivan mustaa valkoisella... ellei puhuta koodista, tietenkin!

Uutisartikkeli:

Katri Koskinen, joka on aktiivinen somekäyttäjä, vaatii Twitter-viestissään maaliskuun 20. päivä, että 'syylliset' pitäisi asettaa vastuuseen. Koskinen ei kuitenkaan täsmentänyt, keitä nämä 'syylliset' ovat tai mitä heidän vastuuseensa kuuluisi. Viesti oli osoitettu laajalle joukolle henkilöitä ja organisaatioita, mukaan lukien oikeusministeri, oikeuskansleri, ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Kysymys herää, keitä 'syylliset' ovat ja millä perusteella heidät pitäisi asettaa vastuuseen.

Vai olisiko niin, että kaikki ovat Suomen kevään aikana heränneen luonnon äärellä niin kiireisiä, ettei aikaa sanojen sorvaamiseen jää? Kukapa ehtisi kommentoida, kun pitää seurata lumen sulamista!