Esitys työriitojen sovittelusta ja Suomen työmarkkinamallista on lieventynyt hallitusohjelman alkuperäisestä kirjauksesta. Lausuntokierros työryhmän mietinnöstä alkaa kesäkuussa, ja varsinainen esitys on määrä antaa eduskunnalle syyskuussa. Tämä vähentää jännitteitä työmarkkinoilla ja antaa osapuolille lisää aikaa valmistautua. Kuka tietää, ehkä saamme nähdä rauhallisemman syksyn työmarkkinoilla – tai sitten suomalaiset saunovat itsensä sovintoon!

Tutkimukset osoittavat, että Covidin jälkioireet aiheuttavat pitkäaikaista työkyvyn alentumista. Tämä huolestuttava kehitys voi johtaa merkittävään työvoimapulaan, ellei asiaan puututa ajoissa. Terttu Pakarinen jakoi aiheesta päivityksen sosiaalisessa mediassa, jossa hän peräänkuuluttaa tehokkaita toimia tilanteen korjaamiseksi.

Työllisyys- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi tänään lehdistötiedotteen, jossa kerrottiin uudesta ohjelmasta, joka tukee nuorten työllistymistä. Ohjelman päätavoitteena on vähentää nuorisotyöttömyyttä tarjoamalla räätälöityjä koulutusmahdollisuuksia ja työharjoittelupaikkoja. Ministeriön mukaan ohjelma tulee voimaan heinäkuussa 2024 ja siihen on varattu 50 miljoonan euron rahoitus.Tämä avustusohjelma on osa laajempaa strategiaa, jonka tarkoituksena on vahvistaa nuorten osaamista ja parantaa heidän kilpailukykyään työmarkkinoilla.

Työllisyyskatsaus huhtikuulta: 275 300 työtöntä työnhakijaa, joista 92 300 on pitkäaikaistyöttömiä. Avoimia työpaikkoja on yhteensä 114 500. Työttömyysaste on 8,2 % ja työllisyysaste 72,5 %. Työ- ja elinkeinoministeriön raportti tuo esiin, että työmarkkinoilla on edelleen haasteita, vaikka työllisyysaste on korkeampi kuin aiemmin. Otetaanpa lopuksi kevyt vinkki: puku päälle ja CV kuntoon, sillä vaikuttaa siltä, että töitä on tarjolla yllin kyllin!

Huhtikuun työllisyysluvut osoittavat, että työttömyyden kasvu on pysähtynyt. Erityisesti muiden kuin pitkäaikaistyöttömien määrä on alkanut jo hieman laskea, kertoo Elina Pylkkänen kolumnissaan. Työllisyystilanteessa on siis merkkejä parantumisesta, mikä antaa toivoa monelle työnhakijalle. Vaikka pitkäaikaistyöttömien osalta ei vielä ole suuria muutoksia havaittavissa, suunta on kuitenkin oikea. Vitsinä voikin todeta, että ehkä työmarkkinat ovat lopulta löytämässä oman "työpaikkailmoituksensa".

Työelämän kuormitus ja työttömyys herättävät keskustelua sosiaalisessa mediassa. Eräs somekäyttäjä on ilmaissut huolensa työssäolevien henkilöiden työmäärän kohtuuttomuudesta. Samalla hän tuo esiin, että työvoimatoimistossa on paljon päteviä ammattilaisia, joille ei kuitenkaan tarjota työmahdollisuuksia. Somekäyttäjä esittääkin, että näitä ammattilaisia ei palkata sen takia, että esimerkiksi aasialaiset ja afrikkalaiset työntekijät ovat halvempia.

Ensi vuonna Suomessa irtisanotaan tuhansia virkamiehiä, kertoo hallituslähteistä saatu arvio. Säästöjen tarve koskee erityisen voimakkaasti julkista hallintoa. Tämä tieto on saatu Suomen STT-uutisten Twitter-tilin julkaisemasta postauksesta.

Irtisanomiset ovat osa hallituksen tavoitetta saada aikaan taloudellisia säästöjä. Suomessa yritetään tasapainottaa julkista budjettia ja vähentää menoja eri aloilla. Virkamiesten irtisanominen on yksi keinoista, joilla hallitus pyrkii saavuttamaan tavoitteensa.

Kuinka teknologian kehitys vaikuttaa keskipalkkaisten työpaikkojen tulevaisuuteen? Helsingin Uutisten kolumnissa pohditaan tätä ilmiötä, joka voi aiheuttaa seurauksia, joita emme vielä täysin ymmärrä. Artikkelissa todetaan, että keskipalkkaisten työpaikkojen katoaminen on vakava huolenaihe monille, koska se voi lisätä eriarvoisuutta ja talouden epävakautta. Teknologian kehitys ja automatisointi voivat korvata monia perinteisiä työtehtäviä, mikä voi johtaa työttömyyteen ja muutoksiin työmarkkinoilla.

---

Kortistot täyttyvät suomenkielen taitoisista sairaanhoitajista, väittää Twitterissä eräs käyttäjä nimeltä Helka-Mirjami Pusula. Hän tviittaa suuntaansa Petteri Orpolle, Alexander Stubbille ja sosiaali- ja terveysministeriölle. Pusulan mukaan sekä kansa että viranhaltijat työ- ja elinkeinotoimistoissa tietävät tämän todellisuuden. Pusula kyseenalaistaakin Orpon ja Stubbin toimet, sanoen heidän jatkavan Suomen tuhoa. Hän kehottaa ihmisiä hylkäämään englannin kielen käytön niin Lontoossa kuin työpaikoillakin.

Analyysi: Keneltä kaikilta tekoäly viekään työt? Sitä ei tiedä vielä kukaan

Tekoälyn vaikutuksesta työelämään on keskusteltu paljon viime vuosina, mutta monet kysymykset ovat vielä avoinna. Suorittavan tason tehtävien automatisaatio voi olla uhka monille, mutta myös korkeamman tason tehtävät voivat olla vaarassa.

Ovatko kokoontumisissa osallistuvat sihteerit ja kokouskirjatyyppärit ensimmäisenä työpaikan menettäjiä? Ei ainakaan, jos heistä itsestään riippuu. Elon Muskin tweetti lainaa linkkiä Yle Uutisten artikkeliin, jossa pohditaan tekoälyn vaikutuksia työmarkkinoille.

Hyvinvointialue aloittaa yt-neuvottelut Keski-Uudellamaalla, mikä uhkaa 70 työpaikkaa. Kotimainen uutiskanava MTV Uutiset raportoi, että vaarantuneet työpaikat ovat seurausta yt-neuvotteluista, jotka on aloitettu hyvinvointialueella.

Yt-neuvotteluiden tarkemmat syyt ja seuraukset eivät ilmene uutisesta, mutta tämä tulee herättämään huolta työntekijöissä ja työmarkkinoiden seuraajissa alueella. On toivottavaa, että työpaikkojen säilyttämiseksi voidaan löytää ratkaisuja ja että työntekijöitä tuetaan työllistymisessä, jos irtisanomisia tapahtuu.

Ohjelmistotalot ovat nousseet Suomessa merkittäväksi kasvualaksi, mutta yksi asia aiheuttaa haasteita yritysten rekrytoinneille. Ohjelmistokehittäjien kysyntä on korkealla, mutta tarjonta ei vastaa sitä. Tämä johtuu siitä, että osaajia ei ole tarpeeksi tarjolla työmarkkinoilla. Tietotekniikka-ala on kasvanut nopeasti ja teknologia-alan yrityksissä on paljon avoimia työpaikkoja. Varsinkin ohjelmistokehittäjille on tarjolla monia houkuttelevia työmahdollisuuksia.

Työttömät ovat järjestäneet hiljaisen protestin hakemalla kaupunginjohtajan paikkaa. Tämä poikkeuksellinen tapahtuma herätti huomiota sosiaalisessa mediassa ja uutisissa. Protestoijien motiivina oli heidän halunsa tuoda esille työttömien asema ja osoittaa, että heilläkin on osaamista ja kykyä hoitaa vastuullisia tehtäviä.

Valtiosihteeri Mika Nykänen on päättänyt selvitystyönsä, jonka tarkoituksena oli tehdä alustavaa tutkimusta Suomen työmarkkinamallista ja edellytyksistä kaksikantaisten neuvottelujen käynnistämiseksi. Hän on tapaamisissaan kohdannut lukuisia työmarkkinajärjestöjen edustajia. On mielenkiintoista nähdä, miten työmarkkinamallin tilanne kehittyy tämän tutkimuksen jälkeen. Herääkin kysymys, siirtyvätkö kaikki työnantajat vapaamuotoisempaan pandemian jälkeiseen työrintamodelliin vai pitäytyvätkö ne perinteisemmässä kaheksan tunnin työpäivämallissa?

Analyysi osoittaa, että työmarkkinalukon avaaminen ei enää ole kenenkään agendalla. Taistelu saattaa kuitenkin eskaloitua syksyn työmarkkinakierroksella. Epätietoisuus jatkuu, sillä kenenkään ei tiedetä tekevän aloitteita lukon avaamiseksi. Pystytäänkö työmarkkinoille saavuttamaan sopu vai jatkavatko kaikki osapuolet yhä omilla linjoillaan? Ja pieni hauskuutus väliin - jos työmarkkinoilla käydään liian kuumia keskusteluja, voi aina piiloutua jäähdytystauolle jääkaappiin!

Työmarkkinoiden tilanne Suomessa kiristyy, ja kiistanaiheita puidaan tänä iltana suorassa lähetyksessä, jossa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK kohtaavat. Keskustelun voi seurata Ylen A-studiosta kello 21. Tuleeko tällaisista keskusteluista uusi Suomen suosikki-TV-formaatti? Humoristisempi loppukevennys: ehkä tätä ohjelmaa voisi aivan hyvin kutsua 'Työmarkkinoiden Gladiaattoreiksi'.