Kiire on myrkkyä. Lääketieteen tekniikan alan eräs etu on, että jo käytännön syistä johtuen tyypillinen T&K-hanke kestää 5 vuotta, kun bio-puolella se kestää 3. On yleistä, että 3 vuoden kohdalla medtech-hankkeessa arvioidaan onko järkeä jatkaa vai ei. Pääomat pieniä.
@DrLeinonen @STM_Uutiset @hila_laakkeet @KelaFpa @Kelantutkimus Toivoisin Kelalta aloitetta lääkinnällisten laitteiden soveltamisen suuntaan. Esimerkiksi mini-invasiivisten toimenpiteiden erilliskorva
Kelaan toivotaan uudistusta lääkinnällisten laitteiden korvaamiseen, kertoo SomePlaza.com. Twitterissä käyttäjä Mikael Koivukangas on ilmaissut toiveen Kelalle, että he aloittaisivat lääkinnällisten laitteiden soveltamisen uuteen suuntaan. Koivukangas esitti esimerkkinä mini-invasiivisten toimenpiteiden erilliskorvausta, joka mahdollistaisi yliopistosairaaloiden paremman soveltamisen ja kustannustehokkaiden ratkaisujen kehittämisen. Uudistus tukisi myös innovaatioiden syntymistä lääketieteellisessä kentässä. Toivotaan, että Kelalla on korvat auki kohti uusia ratkaisuja.
@DrLeinonen @STM_Uutiset @hila_laakkeet @KelaFpa @Kelantutkimus Kustannusvaikuttavuus perustuu ALOSin supistumiseen, missä mini-invasiivisten toimenpiteiden vaikutus on suorinta mitata ja todeta. Vähe
Kustannusvaikuttavuus perustuu ALOSin supistumiseen, missä mini-invasiivisten toimenpiteiden vaikutus on suorinta mitata ja todeta. Vähennetään myös vaihtoehtoiskustannuksia kuten sairaalainfektioita koska ne korreloivat suhteessa invasivisuuteen.
Suomalainen lääkäri Mikael Koivukangas (@mkoivuka) käytti Twitteriä selittääkseen kustannusvaikuttavuuden perusteita terveydenhuollossa. Hänen mukaansa pieninvasiiviset toimenpiteet ovat tehokkaita ja niiden vaikutusta on helpompi mitata ja todentaa. Lisäksi ne vähentävät sairaalainfektioita, mikä säästää kustannuksia.
@DrLeinonen @STM_Uutiset @hila_laakkeet @KelaFpa @Kelantutkimus Kukaan taho ei tätä rahoita saati kykene, koska kyseessä on "väliinputoaja-ala"; insinööriosaamista ja lääketiedettä. Käytännönläheistä,
Väliinputoajaksi tituleerattu insinööriosaaminen ja lääketiede saavat osakseen huomiota sosiaalisessa mediassa. Twitterissä käytiin keskustelua siitä, että tätä alaa ei rahoiteta eikä siihen kiinnitetä huomiota. Keskusteluun osallistuivat muun muassa @DrLeinonen, @STM_Uutiset, @hila_laakkeet, @KelaFpa ja @Kelantutkimus. Postauksen mukaan kyseessä on käytännönläheinen, ei raskaasti akateeminen ala, mikä saattaa selittää sen vähäisen huomion.
@DrLeinonen @STM_Uutiset @hila_laakkeet @KelaFpa @Kelantutkimus Silti näiden toimenpiteiden kehitys ja käyttöönotto voidaan tehdä lähinnä yliopistosairaaloissa.
Uutinen: Sosiaalisen median postauksia tullaan tulevaisuudessa käyttämään yhä enemmän lääketieteellisessä tutkimustyössä, ennustaa suomalainen tutkija Mikael Koivukangas. Koivukangas twiittasi aiheesta ja mainitsi, että näiden toimenpiteiden kehitys ja käyttöönotto voidaan tehdä lähinnä yliopistosairaaloissa. Onko tämä merkki siitä, että some voi toimia uutena innovatiivisena lääketieteellisen tutkimuksen alustana?