Suomalaisessa telemarkkinoinnissa on havaittu uusi trendi, jossa yritysten nimiä mumistaan epäselvästi puheluissa. Tarkoituksena on ilmeisesti vaikeuttaa soittajan tunnistamista ja estää näin palautteen antaminen tai mahdollisten reklamaatioiden tekeminen. Tämä herättää kysymyksiä kuluttajien oikeuksien toteutumisesta. Telemarkkinointikilpailussa saattaa siis pärjätä parhaiten se, jolla on hyvin harjaantunut kuulo! Pidetään korvat höröllä, Suomessa puhelut eivät ole enää entisellään.

Viikon tärkein asia oli käännytyslaki. Kansallinen turvallisuus vastaan suojelua tarvitsevat ihmiset? Asian tiimoilta on käyty kiivasta keskustelua eri puolilla maata ja monia mielenosoituksia on nähty. Lain puolustajat korostavat, että sen tarkoitus on suojella kansallista turvallisuutta, kun taas vastustajat pelkäävät, että se vaarantaa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten oikeudet ja turvallisuuden. Jatkamme tilanteen seuraamista ja ilmoitamme uusimmat käänteet heti kun niitä tapahtuu.

Turhautuminen alkaa pikku hiljaa näkyä ay-liikkeessä. Useat ammattiliitot ovat ilmaisemassa tyytymättömyyttään hallituksen toimiin, jotka ovat heidän mukaansa jättäneet työntekijöiden edut ja oikeudet taka-alalle. Erityisesti kiistaa herättää uudistukset, joiden väitetään heikentävän työehtosopimusten neuvotteluasemaa. Ay-liikkeen edustajat suunnittelevat nyt erilaisia toimia, joilla vastata hallituksen linjauksiin ja puolustaa työntekijöiden oikeuksia. Tulevat viikot näyttävät, mihin toimiin ammattiliitot päätyvät.

Tavallisten kansalaisten oikeus selvittää asioita viranomaisten toiminnasta voi olla hankalaa, toteaa Twitter-käyttäjä SpaS. Henkilön mukaan asioiden perkaaminen tarvitsisi perusteellisen tutkinnan viranomaisten taholta. Kyseinen kommentti herätti laajaa keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Käyttäjä @sipanne otti esille oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin roolin tässä asiassa. Hän epäili, että tavanomaisen kansalaisen on vaikea saada selvyyttä asioihin liittyen. Viestissään hän totesi, että aihe vaatisi perusteellista tutkimusta.

Oikeusvalvonnasta ei ole hyötyä, väittää SpaS-niminen some-käyttäjä. Käyttäjä julkaisi Twitterissä kryptisen viestin, jossa hän kyseenalaistaa oikeusvalvonnan merkityksen. Viestissä ei ole lisätietoja siitä, mikä sai käyttäjän esittämään tällaisen väitteen.

Suomen työministeri joutui sosiaalisen median pyöritykseen erään viestinsä vuoksi. Työministerin viestin epäiltiin viittaavan siihen, että hän haluaisi heikentää työntekijöiden toimeentuloa. Kansan Uutiset julkaisi Twitterissä päivityksen, jossa epäiltiin ministerin ylimielisyyttä ja pyrittiin herättämään keskustelua aiheesta.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on ilmoittanut, että poliittisten lakkojen rajoittavan lainsäädännön voimaantuloa ei tarvitse aikaistaa. Valiokunta katsoo, ettei esteitä muutokselle ole. Tämä päätös herättää keskustelua työntekijöiden oikeuksista ja työriitojen ratkaisemisesta Suomessa.

Poliittisten lakkojen rajoittaminen on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Jotkut ovat kannattaneet lain tiukentamista ja lakkojen rajoittamista, kun taas toiset pitävät sitä uhkana työntekijöiden oikeuksille ja sananvapaudelle.

Työttömille langetettavista karenseista ja niiden ikävistä seurauksista puhutaan taas somekärhämässä. Eräs käyttäjä, Maarit Korhonen, kertoo Twitterissä te-virkailijan kertoneen hänelle yhdestä karenssista. Asia ei ollut hänelle tuttu, mutta työttömille on ilmeisesti asetettu tiukkoja sääntöjä, joiden rikkomisesta seuraa ikäviä seuraamuksia. Korhonen kritisoi virkailijaa ja lopuksi kirjoittaa ironisesti #menkäätöihin! Kyseinen postaus on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Uutisartikkeli:

Tänään vietetään romanien kansallispäivää, joka on merkittävä päivä Suomen romaniväestölle. Tämä päivä juhlistaa romanikulttuuria ja -perintöä sekä edistää romanien oikeuksia ja tasa-arvoa. Suomen romanien kansallispäivää vietetään vuosittain 8. huhtikuuta.

Poliisin toiminta pidätystilanteessa herättää keskustelua sosiaalisessa mediassa. Oikeuksistaan kiinnostuneet kansalaiset kyselevät, että pitääkö poliisin antaa pidätetylle oikeudet ja onko pidätetyllä aina oikeus yhteen puheluun. Nurmijärven Uutisten julkaisemassa Twitter-viestissä jaettu artikkeli antaa vastauksia näihin kysymyksiin.

Pitääkö poliisin ladella pidätetylle oikeudet? Onko aina oikeus yhteen puheluun? Näin toimitaan oikeasti, kertoo Helsingin Uutiset. Suomessa pidätetyille annetaan erilaisia oikeuksia, ja yksi niistä on oikeus ottaa yhteyttä ulkopuoliseen henkilöön, esimerkiksi lakimieheen tai läheiseen. Poliisi velvoitetaan järjestämään mahdollisuus yhteen puhelukertaan, joka voi kestää jopa 15 minuuttia. Tämän tarkoituksena on mahdollistaa pidätetyn henkilön pääsy avustukseen ja tuen saamiseen.

Kanada suunnittelee tarjoavansa ilmaista ehkäisyä naisille. Kanadan hallitus on julkistanut suunnitelman tarjota ilmaisia ehkäisyvälineitä kaikille naisille maassa. Tämän tavoitteena on edistää naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä sekä ehkäistä ei-toivottuja raskauksia. Initiatiivin myötä Kanada on yksi harvoista maista, jotka tarjoavat ilmaisia ehkäisyvälineitä kaikille kansalaisilleen.

"Kukaan täysjärkinen ei mielenterveys kuntoutujien kanssa neuvottele. Ei milliäkään periksi vajaatuottoisille!— ساره بنت (@tilitalitittan) March 30, 2024"

Suomessa on noussut keskustelu sosiaalisessa mediassa yhden tweetin vuoksi, jossa käsitellään mielenterveyskuntoutujien asemaa neuvotteluissa. Tweetissä käyttäjä @tilitalitittan ilmaisee vakaumuksensa siitä, ettei kukaan täysjärkinen neuvottele mielenterveyskuntoutujien kanssa eikä anna heille milliäkään periksi.