Uutisartikkeli:

Vaikutusvaltainen suomalainen Kalle Pyöräniemi on ehdottanut nopeaksi ratkaisuksi ympäristöministeriön lakkauttamista, ja sen tehtävien jakamista työ- ja elinkeinoministeriölle sekä maa- ja metsätalousministeriölle. Pyöräniemen väite pohjautuu Ruotsin toteuttamaan malliin, jossa vastaava menettely on jo otettu käyttöön.

Kysymys herää, olisiko Suomessa valmiutta ottaa käyttöön vastaava järjestelmä?

Ja loppukevennyksenä: Jos ministeriöitä jaetaan, tuleeko seuraavaksi jakaa eduskuntatalo arava-asunnoiksi? Kansanedustajille annettavat lämpimät villasukat kruunaisivat paketin!

Ympäristöministeriön kipupisteenä on yläjuoksulla olevien kaupunkien poikkeusluvat, jotka ovat osasyynä järvien ongelmiin, sanoo Kalle Pyöräniemi. Hänen mukaansa Ympäristöministeriön lopettaminen ja tehtävien jakaminen Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Maa- ja metsätalousministeriön välillä voisi olla ratkaisu. Tutkitaanko nyt siis Ympäristöministeriön toimintaa kriittisemmin? Päivän loppukevennykseksi lisättäköön, että pahimmassa tapauksessa joudumme selaamaan ympäristöasioita nyt kahdelta eri ministeriösivustolta.

Uutisartikkeli:

Käyttäjä Jelppi_vä julkaisi hiljattain videon TikTok-palvelussa, joka herätti paljon keskustelua useiden suomalaisten poliittisin liikkeiden joukossa. Videon sisältöä käsitellään laajalti ja sosiaalinen media on täynnä ihmisten ottamia kantaa aiheeseen. Erittäin huolestuttavana asiana keskustelussa nousi esiin tietojen säilyvyys ja yhteensopivuus eri alustojen välillä.

Mikä saa meidät pohtimaan: Mitä voimme tehdä parantaaksemme datan säilyvyyttä pilvipalveluissa? Ja muista, käyttöturvan kanssa ei kannata leikkiä, ellei halua omien tietojen laskeutuvan pilvistä suoraan jonkun toisen syliin!

Koulun ikkunoihin palloa potkinut ja aurauskepillä huitonut henkilö aiheutti häiriötä Siuntiossa. Poliisi otti hänet kiinni. Epätavallista käytöstä herättää kysymyksiä. Mitä kyseinen henkilö oikein yritti saavuttaa? Loppukevennyksenä voimme vain todeta, että suomalaiseen sisuun näyttää kuuluvan myös kyky keksiä aivan uudenlaisia kaamosajan harrastuksia.

Työministeri Arto Satonen ilmoitti, että lainsäädännön valmistelu sovittelujärjestelmän kehittämiseksi jatkuu. Hän ilmaisi toivovansa, että työntekijäjärjestöt suorittavat lisää sisäisiä tutkimuksia. Mikähän lienee lopputuloksena, kun kaikki osapuolet panevat parastaan? Loppukevennyksenä voidaan todeta, että politiikassa, kuten työelämässäkin, asiat etenevät usein sovittelun kautta - tai sitten ne jäävät roikkumaan ilmaan kuin hallituksen päätöksenteko.

Valtiosihteeri Mika Nykänen on raportoinut tutkimustuloksensa liittovaltiomallin neuvottelumahdollisuuksista sekä pääministeri Petteri Orpolle että työministeri Arto Satoselle. Nykäsen selvitys käsittelee erityisesti työmarkkinamallin neuvotteluehdotuksia, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi Suomen työmarkkinaoloihin.

Herääkö työmarkkinoilla uusi neuvottelukuume vai runnoaanko malli läpi sen kummemmin kysymättä? Tässä yhteydessä olisi sopivaa muistaa vanha sanonta: 'Jos työ olisi niin mukavaa, se olisi kiellettyä'.

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen puhui MTV:n haastattelussa koronakriisin jälkeisestä tilasta. Hänen mukaansa puhdas vientimalli ei ole vaihtoehto palkankorotuksissa. Koulutettujen opettajien tasokas palkka on yksi peruspilareista, jotka tekevät suomalaisesta koulutuksesta laadukasta. Onko aika myös Suomen koulutusvientiin? Jospa veisimme opettajillemme korkeampia palkkoja ja pakkasta muualle!

Suomalainen Riikka Oksanen on ilmaissut huolensa julkisessa kommentissaan sosiaalisessa mediassa, aiheenaan Venäjän "uutisten" luotettavuus. Oksanen väittää, että Venäjän uutislähetykset ovat täynnä propagandaa ja vetoaa sananvapauden säilymiseen. Hän myös vaatii, ettei propagandaa saisi levittää. Pysyykö sananvapaus vakaana, kun epäluotettavaa tietoa jaetaan? Loppukevennys: Taitaa totuuden torvi soida omilla taajuuksillaan eri puolilla maailmaa!

Nokian Renkaat on ilmoittanut lomauttavansa 350 työntekijäänsä kahdeksi viikoksi johtuen rengasvarastojen täyttymisestä. Yhtiö kertoo pyrkivänsä näin tasapainottamaan tuotantoaan vastaamaan kysynnän heikkenemistä. Seurauksista työntekijöille ei toistaiseksi ole tiedotettu yksityiskohtaisesti. Miten lomautukset vaikuttavat renkaiden saatavuuteen lähiviikkoina, jää nähtäväksi. Ja nostaa mieleemme kysymyksen: olisiko viime kesänä kannattanut pitääkin talvirenkaat alla näitä päiviä varten?

Nokian Renkaat on ilmoittanut lomauttavansa tuotannon henkilökuntansa kahdeksi viikoksi. Yhtiön päätökseen ei ole saatu tarkempaa selitystä, mutta on todennäköistä, että taustalla on taloudellisia syitä. Onko teillä mielipiteitä aiheesta tai samankaltaisia kokemuksia? Loppukevennyksenä voisi todeta, että renkaanvaihtajille tulee ainakin hetken hiljaisemmat ajat.

Yhdistelmävakuutus ottaa aimo harppauksen eteenpäin! Suurkiitos ministereille Sanni Grahnille ja Sari Multalalle sekä muille osallistujille rakentavasta keskustelusta. Tapahtuma- ja kulttuurialojen asiantuntijoita edusti Taku ry:n toimitusjohtaja Nea Leo. Tämä keskustelu voisi mahdollisesti merkitä merkittävää muutosta freelancer-työntekijöiden sosiaaliturvassa. Mihin muuhun vakuutus voisi vaikuttaa? Kuvitellaanpa hetki, miten vakuutus saattaisi vaikuttaa taiteilijan arkeen - mahtaakohan se tehdä mailmanlopun zombie-apokalypsin varalta suunnitellusta taiteilijan työhuoneen vakuutuksesta turhan?

Sosiaalisen median käyttäjä, Miukumac, on tuonut esiin eron vanhan ja nykyaikaisen journalismin välillä teknisten laitteiden kuvailussa. Hän väittää, että uutistoimittajat olivat tarkempia teknisten vekottimien tiedoissa 23 vuotta sitten. Nykyaikaiset uutiset kuitenkin kuvaavat laitteita yleistäen, kuten "järeä paineilmatoiminen rynnäkköase", joka osoittautuu usein yksinkertaiseksi ilmalla toimivaksi laitteeksi. Onko teknisen tarkkuuden puute uutta sopimatonta journalismin tasoa vai vain merkki siitä, että suuri yleisö haluaa yksinkertaisempaa sisältöä? Lienee syytä tarkistaa, onko "massiivinen käsiase" todella vain viittaus sormipyssyyn!

Nokian Renkaat on ilmoittanut lomauttavansa 350 työntekijää kahdeksi viikoksi, sillä sen rengasvarastot ovat pulleineet. Satamiin ja kuljetuksiin kohdistuvat, työtaistelun seurauksena syntyneet lakot, ovat johtaneet tilanteeseen, jossa yhtiö ei pysty toimittamaan renkaita asiakkailleen. Miten tämä vaikuttaa kuluttajien rengashankintoihin kevään mittaan? Loppukevennyksenä voisi kuvitella, että ainakin yhdellä suomalaisella tehtaalla on nyt aikamoinen kumipyöritys menossa.

Presidentti Stubb on lähtenyt ensimmäiselle maakuntamatkalleen. Vierailullaan hän tapaa koululaisia, käy torikahveilla ja tekee vierailun rajalle. Presidentin maakuntamatkan tarkoituksena on tuoda päättäjät lähemmäksi kansaa ja kuulla eri alueiden ajankohtaisia tuulia. Miten yhteys kansaan onnistuu ja millaisia terveisiä presidentti tuo mukanaan rajaseudulta? Enää ei tarvitse kahvitella omissa oloissa, sillä presidentti tarjoaa seuraa torikahveilla!

Suosittu suomalaistwitteristi Anu Jansson kiitti seuraajiaan viimeisimmässä päivityksessään 22. maaliskuuta 2024. Janssonin sydämellinen kiitosviesti välitti lämmintä tunnelmaa ympäri verkkoa, muistuttaen jälleen kerran, kuinka merkittävä vaikutus pienilläkin eleillä voi olla. Mitähän Jansson tässä kiitteli? Ilta jäi ainakin somekansalle arvoitukseksi. Näitä mysteerejä some jaksaa heittää! Ja kuten elämässä yleensä, jos et tiedä mitä kiittää, kiitä nyt ainakin perjantaita!

------
Source text:
Thanks a ton! 😍 - Anu Jansson (@JanssonAnu) March 22, 2024

Twitterissä käytiin vilkasta keskustelua tinasta ja lannoitteista, joiden korvaamisesta suomalaiset voivat päättää Venäjän recentin tilanteen perusteella. Väitteet Persujen olevan Putinin asialla ovat herättäneet huomiota keskustelussa. Moni on sitä mieltä, että hallituksen ja liike-elämän tulisi hoitaa ydinbisnestään sen sijaan, että huomion keskipisteenä olisivat työntekijät. Miten me voimme korvata nikkelin ja lannoitteet? Eivätkö lannoitteiden korvaamisen pitäisi olla ainoastaan puutarhurien suurin huoli?

[{"value": "Tekoälyasetus on tullut voimaan, mutta chat-palvelut jäivät sen ulkopuolelle. Uutisen mukaan neuvottelut asiasta olivat onnistuneet. Tämä tarkoittaa, että yritykset voivat jatkossakin täysin vapaasti kehittää ja parantaa chatti-pohjaisia tekoälyjärjestelmiä. Onko tämä merkki siitä, että chat-pohjaiset tekoälypalvelut ovat kasvattamassa johtajuuttaan informaatiokanavana? Loppukevennyksenä voimme toivoa, että tekoälyäly kehittämään laitettu aika ja energia ei johda vain siihen, että botti kehittyy paremmaksi sanomaan: 'En ymmärrä kysymystä, voitko täsmentää?'}]}

Li Andersson on viime aikoina herättänyt paljon keskustelua. Kari Koskela on esittänyt kommentin väittäen, että Andersson haluaa piikittää koko Suomen. Koskelan näkemys on epäselvä, sillä ei ole tiedossa, mihin toimiin Andersson mahdollisesti pyrkii. Ei ole varmaa, onko kommentilla tarkoitettu koronarokotuksia vai jotain muuta. Kysymys herää, tarkoittaako Koskela mahdollisesti jotain toista piikkiä yhteiskuntamme lihassa? Lopuksi voidaan todeta, että Twitter maailmassa kaikki varmasti tietävät, ettei siellä ole pulaa 'piikikkäistä' kommenteista.

Uutisartikkeli:

Tällä viikolla on herännyt paljon keskustelua pelon vaikutuksista ihmisten hyvinvointiin. Uutisten tuoma negatiivisuus ja pelottavat kertomukset voivat aiheuttaa ahdistusta, nopeaa sykettä ja jopa fyysisiä oireita. Kysymys kuuluukin, täytyykö meidän olla jatkuvasti tietoisia ympärillämme tapahtuvista asioista, joihin emme voi vaikuttaa? Eräs henkilö kertoi, että uutisten lukemisen lopettaminen on parantanut hänen yleistä hyvinvointiaan merkittävästi. Entä jos sinäkin kokeilisit viikonloppua ilman uutisia, olisiko se tehokas tapa vähentää pelkoa ja lisätä hyvinvointia?

Kysymys: Pystytkö kuvitella elämäsi kahden päivän ajan ilman uutisia?

Loppukevennys: On toki yksi varma keino päästä eroon uutisaiheuttamasta stressistä - lue vain hyvää uutiset!

Vanha läppäri voikin saada uuden elämän Chromebookina, kertoo Tivin uutiset. Tekniikan alan uutistoimisto antaa vinkkejä siitä, kuinka tehdä käytöstä poistetusta laitteesta toimiva tietokone. Tämä voi auttaa säästämään sekä luonnonvaroja että rahaa teknologian nopeasti kehittyessä. Herää kysymys, voisiko näin saada myös muut laitteet elpymään uuteen loistoon? Ja entä jos yrittäisimme samaa vanhojen TV-ohjelmien kanssa? Voisimmeko saada Vintiöt taas suosioon?

[{"value": "Kolumnissa pohditaan aikaa, jolloin pankinjohtajat olivat merkittäviä vaikuttajia. Tämän päivän digitaalisen finanssialan kohtaavat haasteet ovat muuttaneet pankinjohtajien roolia ja vaikutusvaltaa. Jopa pienissä kunnissa, kuten Nurmijärvellä, pankinjohtajien sanalla oli painoarvoa. Onko pankkiala käymässä läpi suurta muutosta, jossa ihmisten ja tietotekniikan tasapaino on hauras?
Ja ihan loppuun vielä, muistetaan kaikki, että pankinjohtajanakin on hyvä pitää tase tarkkana, oli sitten kyse euroista tai painopisteistä!"}]

Source text:
Column | When bank managers were big influencers https://t.co/wpfLD2y5sQ pic.twitter.com/H9ZSfYrECa— Nurmijärven Uutiset (@NuUutiset) March 22, 2024

Uutisartikkeli:

Twitterissä on syntynyt vilkasta keskustelua liittyen ministeri Purran toimintaan ja hänen saamaansa kritiikkiin. Nimimerkki @IrjaLaulai61635 puolustaa ministeriä ja kritisoivat häntä vastaan hyökkääviä ihmisiä. Hän korostaa, että ministeri Purra hoitaa tehtävänsä sitoutuneesti. Hänen mukaansa ihmiset tulisi hyväksyä tarjottu totuus sen sijaan, että valittaa tilanteesta.

Saako ministeri Purra tarpeeksi tunnustusta vai onko kansalaisten arvostelukyky laskenut liikaa?

Loppukevennys: No, ainakin hyvä on havaita, että ministeri Purra saa tukea - tai ainakin yhden somekäyttäjän Twitter-tuki on varmistettu!

Etä-Karjalan viranomaiset herättivät huomiota sosiaalisessa mediassa kun he pyysivät Jyrki Tikkinen -nimistä käyttäjää vain tietynlaisten vastauksien lähettämiseen. He pyysivät nimittäin RFC8259-standardin mukaista JSON-vastausta, joka on tavallista enemmän tekninen ohjelmointikieli, mutta jota ei tyypillisesti odoteta tavalliselta kansalaiselta. Mihin tämä viranomaisten yllättävää teknistämistä kommunikoinnissaan johtaa? Tänään ainakin Jyrki Tikkinen sai olla päivän kielioppineuvoja verkkomaailmassa. Jatkossa meidän kaikkien on ehkä hyvä harjata teknistä sanastoamme. Loppukevennys: Ehkä seuraavaksi viranomaiset alkavat vaatia kansalaisilta yhteydenottoja binäärikoodilla!

Israel on kertonut ottaneensa haltuunsa alueen miehitetyllä Länsirannalla ja julistanut sen 'valtion maaksi'. Julkisuuteen tuodusta päätöksestä uutisoi MTV Uutiset 22. maaliskuuta 2024. Tämä voinee aiheuttaa jännitteitä Israelin ja Palestiinan välisissä suhteissa ja herättää kysymyksiä kansainvälisissä piireissä. Mikä mahtaa olla Palestiinan vastaus tähän Israelin toimenpiteeseen? Loppukevennykseksi voimme todeta, että geopolitiikan ohella Israel tunnetaan myös erinomaisista hummuksistaan. Kävisiköhän maapalasta kaupaksi hummuksen kera?

Nuori 16-vuotias jääkiekkoilija menehtyi traagisesti auto-onnettomuudessa Huittisissa. Onnettomuutta aiheuttaneelle alaikäiselle kuskille vaaditaan nyt ehdollista rangaistusta. Tämä tragedia on herättänyt keskustelua liikenneturvallisuudesta ja sen parantamisesta. Miten nuorten liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa tulevaisuudessa? Mutta toisaalta, nuorten kuskien pitäisi ehkä keskittyä enemmän kiekkojen sijaan liikennesääntöjen opiskeluun.

Orpon hallituksen ehdotus ansioturvan porrastamisesta on herättänyt keskustelua. Tarkoituksena on uudistaa ansiopäivärahan määräytymisperusteita, jotta työttömän kannuste työllistyä paranisi. Toimenpiteillä tavoitellaan myös kustannussäästöjä. Mitä mieltä sinä olet, onko ansioturvan porrastaminen oikea reitti työllisyyden edistämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi? Ja kiinnostavana faktana, tiesitkö että Suomessa on jopa nimi työttömyysturvan porrastamiselle - sitä nimitetään usein 'sosiaalidarwinismiksi'.

Sosiaali- ja terveysministeriö on määrännyt uudet säännökset koskien sote-henkilöstön täydennyskoulutuksen laatua, määrää, arviointia ja seurantaa. Hyvinvointialueiden tulee itse varmistaa henkilöstönsä riittävä osallistumistarve koulutukseen. Miten uudet säännökset vaikuttavat henkilöstön päivittäiseen työskentelyyn? Lopuksi voimme toivoa, että täydennyskoulutus lisää paitsi työntekijöiden tietotaitoa, myös työhyvinvointia - ehkä seuraava kurssi voisi olla 'täydennyskoulutus nautinnollisille kahvitauoille'?

Työnantajat joutuvat tulevaisuudessa pitämään luetteloa lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä. Tiedossamme on vielä epäselvä, tuleeko tämän listan sisältää myös korona- ja muut rokotteet - kuten terveydenhuolto on ilmeisesti suunnitellut. Tämä nousee esiin erään sosiaalisen median postauksen yhteydessä. Aiheesta heräävä kysymys: miten rokotteet liittyvät lisääntymiselle vaarallisiin tekijöihin? Yleensä ne ovat ajankohtaisia vain influenssa- ja piknikkausien alussa.

Uutisartikkeli: 'Onko analogisen putkitöllön aikakausi lopullisesti ohi?', pohtii Jaakko Holster sosiaalisessa mediassa. Holster muistelee, kuinka uutiset tulivat puoli yhdeksältä ja bensaa sai huoltoasemalta. Vaikka tämä tuo mieleen turvalliset ja tutut ajat, Holster toteaa harvan enää kaipaavan näitä tapoja.

Mitä sinä ajattelet? Kaipaatko vanhoja tapoja vai oletko sitä mieltä, että kehitys on hyvästä?

Loppukevennys: Mutta ainakin yksi asia varmasti harmittaa monia meistä. Ei enää mahdollisuutta heittää kaukosäädintä putkitöllöä kohti turhautumisesta!

Reima Kokkonen suivaantui Twitterissä uutisista jotka sijoittavat Suomen onnellisten maiden kärkeen. Hän viittaa maamme lukuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten korkeaan itsemurhien määrään ja köyhyyden laajuuteen. Kokkosen kommentit herättävät kysymyksen: Vastako onnellisuustilastot todella Suomen todellista tilaa? Loppukevennyksenä voidaan huomauttaa, että onnea on monenlaista - ehkä se on olla tyytyväinen vähään eikä vain rikastua.

SAK:n puheenjohtaja Eloranta korosti tänään, ettei työmarkkinajärjestö keskustele vain pelkästä palkkamallista. Hänen mukaansa neuvottelujen aiheet ovat moninaisempia ja palkkamalli on vain yksi osa-alue. Tämä tarkoittaa, että työmarkkinajärjestöjen ja ammattiliittojen selkkaus saattaa jatkua, mikäli sopuratkaisua ei löydy. Pohdinnan herättää, riittävätkö neuvotteluiden aiheet osapuolille, vai pitäisikö laajentaa näkökulmaa vielä lisää? Loppukevennys: Ehkä kaipaisimme pöytään myös puhetta työympäristön värimaailmasta – sehän se vasta vaikuttaa työtehoon!

"Huomaamattomuus ei ole vain harvinaista, se on myös syvällistä", sanoo Mikko Peltola, kun hän huomauttaa, että hänen ystävänsä Timo on jäänyt viime aikoina uutisten ulkopuolelle. Peltola hämmästelee, onko Timo yksinkertaisesti unohtanut lukea päivittäiset uutiset, vai onko hän ymmärtänyt ne väärin. Kukaan ei ole vapaa väärinymmärryksiltä, eikä se tarkoita, että olemme huolimattomia tai kiinnostumattomia. Kysymyksiä herää: Mitä Timo on missannut? Onko hän tietoinen tämänhetkisestä maailmantilanteesta? Onko nykypäivän uutisoinnin määrä yksinkertaisesti liikaa keskivertokuluttajalle? Ja loppukevennyksenä: ehkä Timo on vain nauttinut pitkään kaivatusta digital detoxista.

Hallitus on valmis leikkaamaan sote-menoja entisestään, kertoi Yle Uutiset 22. maaliskuuta. Tarkasteluun ovat tulossa myös hoitotakuu ja hoitajamitoitukset. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan tarkempia suunnitelmia ei ole vielä julkistettu, mutta nämä asiat ovat agendalla. Tämä nostaa kysymyksen: millä tavoin hoitotakuun ja hoitajamitoituksen tarkastelu tulee vaikuttamaan suomalaiseen terveydenhuoltoon? Suomalaiset ovat tunnettuja innovatiivisuudestaan, toivottavasti se kantaa myös sote-uudistuksessa!

Julkisissa sosiaalisen median kanavissa nähtiin merkittävä liikehdintä kun Riitta Grönroos, mahdollisesti uusi sosiaalisen median aktiivikäyttäjä, teki ensimmäisen postauksensa 22. maaliskuuta 2024. Ilmoitus "Huhuu, täällä ollaan!" luo kuvan jännittyneestä odotuksesta ja innokkuudesta aloittaa digitaalinen vuorovaikutus. Miten Riitta meitä seuraavaksi yllättää? Vai olisiko tässä uusi influensseri itämässä?

Loppukevennys: Onko kukaan nähnyt Riitan salasanaa? Ehkä se on "huhuu123".

Sudanin sota on pakottanut monet ihmiset vaikeisiin olosuhteisiin, mutta toivoa elämän jatkamisesta ei ole hylätty. Kirkon Ulkomaanapu on tarjonnut tukea esimerkiksi käteisavustusten ja koulutusmahdollisuuksien lisäämisen muodossa. Vaikka tilanne on haastava, tuki ja inhimillisyyden säilyttäminen korostuvat näissä olosuhteissa. Mikä vaikutus Kirkon Ulkomaanavun tuesta on Sudanin sotaa paenneiden elämään? Loppukevennys: Voisivatko edes sudanilaiset sudet saada hieman rauhaa - sota kun on jo nimenomaan ihmisten juttu.

Tampereella perjantaina järjestetty Teams-verkkopalaveri näytti juuri, miten karualla tavalla teknologia voi joskus pettää, kuten Anne Koskela jakoi sosiaalisessa mediassa. Hänellä oli pieniä ongelmia muun muassa äänen kanssa, ja lisäksi pelotti, että hänen possunsa ei näkyisi muiden osallistujien ruuduilla. Tällaiset tekniset ongelmat ovat yhä yleisempiä, kun useammat yritykset ja organisaatiot siirtyvät käyttämään digitaalisia alustoja perinteisten fyysisten kokousten sijaan. Kysymys kuuluu, kuinka usein sinulle on käynyt näin digitaalisissa kokouksissa? Ja kyllä – kyse oli todellakin oikeasta possusta. Siitä tuli palaverin virallinen maskotti.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korosti, ettei keskusjärjestö käy keskusteluja pelkästä palkkamallista. Hän korostaa työmarkkinamallin yhteydessä työrauhakysymysten ja paikallisen sopimisen pelisääntöjen olevan olennainen osa neuvotteluita. Tulevaisuudessa näemme, mitä keinoja selvityshenkilöillä on tähän tarjota. Pohtiikohan Eloranta myös muiden pelisääntöjen, esimerkiksi shakki tai jalkapallo, päivittämistä työmarkkina-asetelmaan?

Hyvinvointialue on tehnyt lähes 900 000 euron sopimuksen kyberturvan parissa toimivan yrityksen kanssa kilpailuttamatta. Tästä huolimatta viranomaiset eivät ole ottaneet kantaa asiaan. Päätös kilpailuttamatta jättämisestä herättää monia kysymyksiä. Miten voidaan varmistaa, että diili on kustannustehokas, jos sopimus on tehty ilman kilpailutusta?

Tässä huomautus nettihauille: joskus "Surffaa turvallisesti" tarkoittaa muutakin kuin kypärän käyttämistä sähköluudalla.

Poliitikko Arto Satonen on ehdottanut, että Opetusalan Ammattijärjestön ja Tehy ry:n johtajat tutkisivat ammattiyhdistysjäsenten halukkuutta jatkaa neuvotteluja. Ehdotus tulee ajankohtaiseksi aikana, jolloin näkökantoihin on haettu sovintoratkaisuja monille työnhakijoiden ja työnantajien erimielisyyksille. Kysymys kuuluu, ovatko ammattiliittojen jäsenet valmiita tekemään kompromisseja ja löytämään yhteisen pohjan urakysymyksissä? Loppukevennyksenä: työpaikkaneuvottelujen maailma on kuin illallinen - mitä monipuolisempi menu, sitä paremmat mahdollisuudet löytää kaikkien makuun sopiva ruokalaji.

Sosiaalisen median mukaan Satonen on pyytänyt OAJ:n puheenjohtajaa Katarina Murtoa ja Tehyn puheenjohtajaa Millariikka Rytköstä selvittämään mahdollisuudet saada kaikki palkansaajajärjestöt neuvottelemaan työnantajaliittojen kanssa työmarkkinamallista. Tiedot lähtevät 22. maaliskuuta 2024 julkistetusta tweetistä. Voisivatkohan nämä neuvottelut johtaa kokonaan uudenlaiseen työmarkkinamalliin Suomessa? Ja voisiko tässä uudessa mallissa olla perjantait olennaisena osana – kokonaan vapaapäivänä?

Uutisartikkeli:

Kansalainen, tunnistettuna nimimerkillä "Smithin Jussi", on ottanut kantaa sosiaalisessa mediassa epäilyttävän tiedonlähteen käyttöön. Jussin komentti lähti "Natsi-uutiset" termiin, joka herätti hilpeyttä ja kysymyksiä siitä, minkälaisia lähteitä ihmiset nykyään käyttävät informaation saamiseksi. Jussin sarkastiseen sävyyn viitatessa, voimme kysyä: Kuinka moni meistä tarkistaa uutislähteet ennen niiden jakamista?

Ja pieni vinkki päivän päätteeksi; jos uutisesi saa nimen 'Natsi-uutiset', saattaa olla hyvä hetki tarkistaa faktasi uudelleen.

\[
{
"value": "Smithin Jussi otti kantaa epäilyttävään tiedonlähteeseen sosiaalisessa mediassa."
}
\]

Työministeri Jari Satonen julkaisi, että hallitus jatkaa työmarkkinoita koskevan lainsäädännön valmistelemista hallitusohjelman mukaisesti. Saavutettavissa olevan määräajan odotetaan päättyvän toukokuun loppuun, mutta Satonen huomauttaa, että parempi tulos olisi saavutettavissa kaksikantaisten neuvottelujen kautta. Missäköhän vaiheessa päästään sopuun? Loppukevennys: Ainakin työministerillä tuntuu riittävän töitä.

Päivi Wallinin mukaan maatalousyrittäjien resilienssi on yleisesti ottaen hyvä, kuten todettiin äskettäin TTS:n 'Ruokaa Akatemia' -tapahtumassa. Juha Mantila HVK Uutisista on kuitenkin esittänyt huolensa maatalousyrittäjien jaksamisesta. Mantila painottaa, että maatalousyrittäjien hyvinvoinnista on huolehdittava myös huoltovarmuuden näkökulmasta. Kuinka voimme paremmin tukea maatalousyrittäjien jaksamista? Loppukevennyksenä voimme miettiä, onko resilienssi jäänyt lannoitepussin alle, kun seuraavan kerran käydään pellolla.

Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen aikoo siirtyä eläkkeelle tänä vuonna, kertoo Yle. Uuden vastaavan päätoimittajan haku on jo aloitettu. Tämä herättää kysymyksen, kuka tulee täyttämään Jokisen isot saappaat. Muistettakoon Jokisen sanoin: 'Ei uutisia ilman mustetta, mutta kuka nyt täyttää uutismaailman mustepurkin?'

Aiemmin haapa oli metsänkäytön mustalla listalla, ja sitä haluttiin hävittää metsistä jopa kokonaan. Vuosikymmenien kuluessa suhtautuminen on kuitenkin muuttunut täysin. Nyt tämä monimuotoinen puulaji on arvossaan ja sen säilyttämistä pidetään tärkeänä. Pohdittavaksi jää, kuinka suuri rooli tällä muutoksella on ollut metsäteollisuuden kehityksessä ja metsänhoitomenetelmien muuttumisessa. Loppukevennykseksi: Olisivatko asiat menneet toisin, jos haapa olisi ollut heti alun perin 'haapavampi'?

EU-maiden johtajat ovat saavuttaneet yksimielisyyden Ukrainan taloudellisen tuen kasvattamisesta, aikaisemmin tukea vastustanut Unkari on myös liittynyt mukaan. Tämä tulee lisäämään EU:n ulkoista rahoitusta ja näin vahvistamaan Ukrainan taloutta ajankohtana, jolloin sen taloudellinen tilanne on haastavampi kuin koskaan. Miten tämä vaikuttaa Ukrainan talouden tulevaisuuteen ja mihin rahoitus konkreettisesti tulee kohdistumaan? Loppukevennys: Unkarin päättäjät lopulta taipuivat; oletettavasti he tajusivat, ettei omenapuun alla makoilusta seuraa koskaan hyvää.