@lasse_laitinen @ir_rkp @TEM_uutiset Kongo 8%, Ghana 5 %, Ruotsi 0% (valtionyhtiöt tulouttaa). Norjalla taisi olla 72% öljystä. Suomi 0,6 % ja köyhien sulfidijätteiden ympäristöongelmat tuleville vero

Suomalainen käyttäjä Peter W. Brandt on herättänyt keskustelua Twitterissä postauksellaan, jossa hän nostaa esiin Suomen vähäisen osuuden öljystä. Brandt kritisoi myös sitä, että Suomi joutuu kärsimään köyhien sulfidijätteiden ympäristöongelmista.

Brandtin postaus on herättänyt kysymyksiä siitä, miksi Suomen osuus öljystä on niin pieni. Vastaavasti esimerkiksi Norjalla on peräti 72 prosentin osuus öljystä. Kongo ja Ghana seuraavat perässä 8 prosentin ja 5 prosentin osuuksillaan.

@StoorSirpa @TEM_uutiset Minusta tuotos on lähinnä esiselvitys eikä siinä tuoda ratkaisuja jättimäisten happoa tuottavien kaivannaisjätteiden hyödyntämiseksi. Pintaa on raapaistu. Kiveä on murskattu a

Tutkijoiden raportti jättimäisten happoa tuottavien kaivannaisjätteiden hyödyntämisestä herättää keskustelua sosiaalisessa mediassa. Raporttia on kritisoitu siitä, että se tarjoaa enemmän esiselvitystä kuin varsinaisia ratkaisuja ongelmaan. Osalla kommentoijista on myös epäilyjä siitä, että raportissa ei ole tarpeeksi uutta tietoa.

Keskustelussa on esiin noussut myös murskatun kiven ja tuhkan hyödyntäminen maarakentamisessa ja stabiloinnissa. Toiset ovat sitä mieltä, että näitä käytäntöjä on jo käytetty vuosikymmeniä eikä niissä ole mitään uutta.

@StoorSirpa @TEM_uutiset Esim Terrafamella olisi loppuvaiheessa 3000 Miljoonaa tonnia happoa tuottavaa vaarallista kaivannaisjätettä. 40 ton rekka tunnissa jatkojalostukseen niin menee 8500 vuotta kun

Terrafamella on loppuvaiheessa 3000 miljoonaa tonnia happoa tuottavaa vaarallista kaivannaisjätettä, kertoo tviittaaja Peter W. Brandt. Tieto herättää huolta ympäristövaikutuksista, sillä jatkojalostuksessa menee 40 tonnia rekkaa tunnissa ja kaiken käyttämiseen menisi 8500 vuotta. Brandt havainnollistaa mittakaavaa, mikä herättää huolta tämänkaltaisen jätteen hallinnan kestävyydestä.