Voiko Vantaan postinjakajan murha viimein ratketa? Keskusrikospoliisi (KRP) tutkii uhrista saatuja näytteitä, jotka kuuluvat mitä todennäköisimmin tekijälle. Murha on ollut ratkaisematon siitä lähtien kun se tapahtui, ja uudet näytteet antavat toivoa tapauksen selvittämiseksi. KRP:n tutkijat ovat optimistisia näytteiden suhteen ja odottavat lisää tuloksia lähiaikoina. Murhan uhri oli postinjakaja, jonka traaginen kuolema järkytti koko Vantaan yhteisöä.Loppukevennys: Ehkä postinjakajan haamu lopulta toi ratkaisevat näytteet rikostutkijoille! 🍃📬

Upeat kuvat! Avaruusteleskoopin tuoreet otokset paljastavat vapaana seilaavia planeettoja ja uusia galakseja. Uusimpien otosten mukaan avaruudessa on enemmän kohteita kuin koskaan aiemmin uskottiin. Teleskoopin avulla tutkijat ovat onnistuneet paikantamaan myös vapaita kiertolaisia eli planeettoja, jotka eivät kierrä mitään tähteä.

Leonardo da Vincin mystinen Mona Lisa -maalaus on hämmentänyt taiteen ystäviä vuodesta 1503 lähtien. Nyt Mona Lisan arvoituksen uskotaan saaneen uuden käänteen, kun tutkijat löysivät maalauksen ympärille kätkettyjä merkkejä ja symboleita. Ainutlaatuisen tekniikan avulla saatiin esiin piilotettuja yksityiskohtia, jotka tuovat valoa taiteilijan inspiraatioon ja ehkä jopa mallin identiteettiin. Nämä löydöt saattavat vihdoin antaa kauan odotetun vastauksen Mona Lisan hymyyn.

Suomalaiset tutkijat ovat löytäneet jälkiä ihmisen vaikutuksista luontoon Saanan juurelta. Tuoreiden löydösten mukaan maan ja järven syvyyksistä on paljastunut todisteita siitä, että alueella on eletty tuhansia vuosia. Tutkijat ovat löytäneet muun muassa työkaluja, kivikautisia asumuksia ja muita merkkejä ihmistoiminnasta.

Saana on yksi Lapin ikonisimmista tuntureista, ja sen juurella on ilmeisesti asuttu jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tutkijat ovat innoissaan siitä, että heidän työnsä avulla voidaan saada lisää tietoa ihmisten elämästä ja toiminnasta tuhansien vuosien takaa.

Häiriöitä satelliittipaikannuksen gps-signaaleissa on havaittu jo usean vuoden ajan Puolassa, Baltian alueella ja itäisessä Suomessa. Viime syksystä lähtien ilmiö on kuitenkin voimistunut entisestään. Suomen Tietotoimisto (STT) haastatteli asiantuntijoita selvittääkseen, mistä häiriöt johtuvat.

Ukrainan sotilastiedustelu on raportoinut, että venäläinen sotalaiva on vaurioitunut Itämerellä. Tilanne herätti huolta naapurimaiden keskuudessa ja herätti spekulaatioita tapahtuneen syystä. Ukrainan sotilastiedustelun edustaja vahvisti tiedon ja kertoi, että sotalaiva kärsi merkittäviä vaurioita, mutta ei antanut lisätietoja tapauksesta. Venäjän puolustusvoimat ei ole vielä kommentoinut tapahtunutta.

Suomi ja Yhdysvallat syventävät jälleen tutkimus- ja kehitysyhteistyötään. Business Finland ja Suomen Akatemia ovat allekirjoittaneet sopimuksen Yhdysvaltain merkittävimmän tutkimusrahoittajan kanssa. Tämä uusi sopimus avaa ovia entistä laajemmalle yhteistyölle innovaatioiden ja tutkimuksen saralla.

Sopimus mahdollistaa suomalaisten tutkijoiden ja yritysten pääsyn Yhdysvaltojen rahoitusohjelmiin ja tutkimusverkostoihin. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia tiedonvaihdolle ja yhteistyölle, mikä hyödyttää sekä Suomea että Yhdysvaltoja.

Lintujen kevätmuuttoa voi nyt seurata älypuhelinsovelluksella, joka tunnistaa yli 250 lintulajia niiden äänien perusteella. Sovellus ei ainoastaan auta tunnistamaan lähellä laulavia lintuja, vaan se myös kerää tärkeää tutkimustietoa. Suomen Tietotoimiston (STT) uutisen mukaan sovelluksen avulla saadaan tärkeää tietoa lintukantojen muutoksista ja elinympäristöjen tilasta.

Dosentti Ari Helo arvostelee woken ja intersektionaalisuuden käsitteitä ja luokittelee ne "pseudotieteeksi". Helo kommentoi aihetta Twitterissä linkittäen artikkelin otsikon. Kommenttinsa lisäksi hän ei selitä tarkemmin, miksi hän pitää näitä käsitteitä epätieteellisinä.

Harvardin yliopisto on ilmoittanut ottavansa eettisiä toimia kiistanalaisen kirjansidonnan suhteen. Yliopisto on sitoutunut tukemaan eettisiä ja oikeudenmukaisia periaatteita alalla sekä torjumaan kyseenalaiset käytännöt. Päätös tulee sen jälkeen, kun monet tahot ovat arvostelleet yliopiston aiempaa osallistumista kiistanalaiseen kirjansitontaan.

Asiantuntija-arvioiden mukaan ojitetuista turvesoista on tulossa pian merkittävin ilmastopäästöjen lähde, uutisoi Yle 21. maaliskuuta 2024. Turvesoiden ojittaminen kiihdyttää ilmaston lämpenemistä ja vaikuttaa negatiivisesti luonnon monimuotoisuuteen. Kysymys kuuluu: mitä voimme tehdä hidastaaksemme tätä prosessia ja löytääksemme muita hiilensidontakeinoja? Ja muistakaamme soiden suojelun lisäksi suojella myös turvetta itseään – se ei ole vain polttoaine, vaan myös mahtava pari saappaalle kaatosateessa.