Suomessa on herännyt keskustelua koulujen tartuntaketjujen salailusta. Sosiaalisessa mediassa leviävässä postauksessa käyttäjä Mikael S ilmaisee, että salailusta voi seurata oikeudellisia seurauksia, kuten Vaasan ennakkotapauksen kaltaisia tuomioita. Postaus herättää huolta siitä, että vanhemmat eivät saisi tarpeeksi tietoa koulujen tartuntatilanteesta ja sen seurauksista. Salailu voisi myös päättyä haasteisiin oikeusvaltiossa. Koulujen tartuntojen jälkeinen pitkäaikaisvaikutus, long covid, on aihe, joka herättää ymmärrettävää huolta vanhempien keskuudessa.

"Miten tämä ei tullut julki edellisellä hallituskaudella? Joku selvästi esti sen. Ei tarvitse paljoa pohtia." Näin kirjoitti suomalainen Twitter-käyttäjä Ossi Vuoksenvaara viitaten johonkin tapahtumaan tai päätökseen. Kyseinen viesti herätti paljon kysymyksiä ja keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Oikeusasiamies (OA) saattaa olla salannut tietoja päätöksenteon laiminlyönnistä. Jyrki Kyllönen, joka jätti tietopyynnön, sai vastauksen OA:lta vasta kaksi vuotta myöhemmin. Tweetissään Kyllönen kyseenalaistaa OA:n toiminnan ja kysyy, miksi tietoja salattiin. Kyllönen viittaa aiempaan miniselosteeseen, jota ei toimitettu hänelle tietopyynnön yhteydessä. OA vastasi Kyllöselle, että "OA saattoi kuntayhtymän tietoon päätöksenteon laiminlyönnin". Kyllönen epäilee, että OA yritti salata laiminlyönnin. Tämä herättää kysymyksiä OA:n toiminnan läpinäkyvyydestä.

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä on syntynyt kohua sosiaalisessa mediassa. Päätöstä on moitittu salailusta ja sen siirtämisestä taas KHO:n ratkaistavaksi. Päätöksen yhteydessä kiellettiin Jaakolta oikeus maksuttomaan kotihoitoon, vaikka hänellä on oikeus kotihoidon ylläpitokorvaukseen.
Salailun tarkoitus herättää kysymyksiä siitä, mitä asiasta yritetään pitää salassa. Keskustelu asiasta jatkuu sosiaalisessa mediassa.
#KHO #päätös #salailu