Jarkko Salo, sosiaalisen median käyttäjä, kertoo välttävänsä usein uutisten ja lehtien lukemista kotipäivinään. Hän kuvailee, ettei löydä niistä positiivisia asioita. Salo jakoi ajatuksensa Twitterissä 21. maaliskuuta 2024. Kuinka voimme saada enemmän positiivisia uutisia näkyville?Loppukevennys: Toivottavasti aamukahvi ei ollut yhtä synkkää kuin päivän uutiset!

Uutisartikkeli:

"Helsingin komitea aikoo julistaa Pfizerin suorittaneen luvattomia ihmiskokeita tammikuun 18. päivänä 2021. Viitaten Israeliin ja Pfizeriin välillä tehtyyn sopimukseen, he olivat ehdottoman varmoja, että tämä on kaikin tavoin kliininen tutkimus."

Kysymys: Mikä on Pfizerin vastaus tähän syytökseen ihmiskokeista?

Loppukevennys: No, ainakin varmistettiin ehkä, että rokote toimii, eikö vain?

Kakkosluokkalainen Onni Lohjalta on keksinyt nerokkaan ratkaisun kiusaamisongelmaan. Onnin innovatiivinen keksintö on herättänyt huomion ja saanut positiivista palautetta sekä opettajilta että oppilaiden vanhemmilta. Yksityiskohtia keksinnöstä ei ole vielä paljastettu, mutta Onnin mukaan se auttaa saamaan kiusaamisen loppumaan. Onkin jännittävää nähdä, tuleeko tästä keksinnöstä käännekohta koulujen kiusaamisongelman ratkaisemisessa. Kysymys herää: voiko kakkosluokkalaisen keksintö todella viedä kiusaamisen historiaan? Loppukevennykseksi: Toivottavasti Onni on omassa luokassaan yhtä suosittu kuin keksintönsä on osoittautumassa.

Venäläinen metalli ja lannoite valtaavat Suomea. Kuljetusyhtiö, joka tuo nämä tuotteet Suomeen, sanoo osallistuvansa 'isänmaalliseen työhön'. Tämä lausunto tekee selväksi, että yritys katsoo toimintansa hyödyttävän Suomea kauppasuhteiden ja taloudellisen yhteistyön edistämisessä. Mikä mahtaa olla tulevaisuuden näkymä tälle kaupankäynnille? \Vitsinä voidaan todeta, että näyttää siltä, että ruohonjuuritason 'rauta- ja lannoite-diplomatia' on tulossa uudeksi trendiksi!

Hovioikeus käsittelee parhaillaan rikoksia, jotka on väitetty helsinkiläisen katujengin tekemiksi. Jengi on hankkinut mainetta rötöstelynsä ja rap-musiikkinsa avulla. Epäillyt rikokset ovat herättäneet laajaa huomiota. Onko katujengien rikoksellinen toiminta kasvussa Helsingissä? Ainoa positiivinen asia tässä tapauksessa on ehkä se, että gangsterräppärit eivät yleensä tule kuulokkeista ulos kansalaisten häiriköimiseksi.

Fazerin suklaan vastuullisuus on asetettu puntariin. Vertailussa tutkitut suomalaisbrändit pisteytettiin niiden eettisyyden ja ympäristöystävällisyyden perusteella. Fazerin suklaa sai tutkimuksessa kohtalaisen hyvän arvion. Tämä tutkimus herättää kysymyksen: Miten omat kulutustottumuksemme voisivat vaikuttaa yritysten vastuullisuuden parantamiseen? Ja loppukevennys: Luulisi, että suklaan syönti olisi aina vastuullista toimintaa - ainakin maun puolesta!

Pankki kehottaa taloyhtiöitä tarkistamaan vastikkeensa, tekemään remonttinsa ajoissa ja olemaan tarkkaavaisia tulevien vaarojen suhteen. Asiasta uutisoi Yle 21. maaliskuuta 2024. Pankit varoittavat, että hidas reagointi ongelmakohtiin ja säännöllisen ylläpidon laiminlyönti voi viedä taloyhtiöt taloudelliseen ahdinkoon ja asuntojen arvot laskuun.

Huono ajokeli läntisessä Suomessa voi aiheuttaa ongelmia autoilijoille, varoittaa MTV Uutiset. Keliolosuhteet saattavat seuraavan 24 tunnin aikana vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen alueella. Kuljettajat kehotetaan erityiseen varovaisuuteen ja ajamaan olosuhteiden mukaan. Onko sinulla riittävästi aikaa varautua tänään liukkaaseen ajoon? Ja muistakaa, turvavyö kannattaa aina laittaa päälle - se ei ole vain merekki ajotaidosta, mutta voi myös estää sinua lipeämästä autosta!

Twitterissä tunnettu suomalainen käyttäjä Alvar (@allujee88) on ilmaissut kantansa maan päivänpolitiikkaan. Hänen mukaansa suomalaisten tulisi lopettaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin myötäily ja kumartelu. Alvarin viesti voimistaa ääntä, joka näyttää olevan yhä yleisempi suomalaisten keskuudessa, erityisesti nyt, kun suhteet Venäjään ovat olleet jännitteisimmillään.
Kysymys: Onko suomalaisten asenteinen Venäjää kohtaan muuttumassa radikaalisti?
Loppukevennyksenä voisi todeta, että vaikka politiikka on vakavaa, se ei estä meitä käyttämästä emojikuvia - itse asiassa, poliittinen emoji voi tuoda tarpeellista keveyttä näihin vakaviin keskusteluihin!

Linnanmäki Boykotoi Ingman-Jäätelöitä

Lapsiperheet ovat alkaneet sopeuttaa raskaita aikoja lasten leikkeihin. Lasten lelusodissa, joita kutsutaan 'Lapsi-Putinit'-leikeiksi, pehmohahmoja liikutetaan strategisesti sotilaallisten taktiikoiden mukaan. Huolestuneet vanhemmat uskovat, että tämä huumoripitoinen lähestymistapa antaa lapsille mahdollisuuden käyttää luovuuttaan ja kuvitellen käsitellä sotatilanteeseen liittyviä tunteita. Mistä muusta leikkien kautta saattaa lapsia opettaa? Loppukevennyksenä: Pienten strategikkojen vanhemmat voivat olla huojentuneita siitä, että lasten sotiminen ei sisällä oikeaa aseistusta.

AstraZeneca COVID-19 rokotetoteuttajan mukaan se ei voi ottaa vastuuta rokotteen mahdollisista sivuvaikutuksista, jotka saattavat ilmetä muutaman vuoden päästä. Yhtiön ylimmän johdon jäsen, Ruud Dobber ilmaisi näkemyksen 11. elokuuta 2020. Tämä suojelee yhtiötä rokotteen aiheuttamilta vastuunvaatimuksilta. Miten tällainen vastuuvapaus vaikuttaa luottamukseen koronarokotteita kohtaan? Loppukevennyksenä voidaan todeta, että ehkäpä AstraZeneca tarvitsee itselleen oman rokotteen riskien hallintaan.

Twitterissä käydään kiivasta keskustelua lakkojen syistä. Erään twiittiin mukaan Kokoomus on yksin syy lakkoihin ja ratkaisun avain olisi sen puheenjohtajalla, Petterillä. Twitter-käyttäjän viesti on saanut sekä kannatusta että kritiikkiä. Herääkin kysymys: voiko yksi puolue olla yksin vastuussa laajoista työtaisteluista? Loppukevennykseksi kysyisimme Petteriltä, millaista musiikkia hän mieluiten kuuntelee HVK:n soittoäänen soidessa. Toivottavasti jotain rauhoittavaa hälytysten keskellä.

Kätilön mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) hoitajien kohtelu on nöyryyttävää. Hoitohenkilökunnan oloja ja työehtoja arvostellaan voimakkaasti. Näkemyksen mukaan hoitajien tulee saada parempaa kohtelua ja asianmukaisia työolosuhteita. Mielipidekirjoitus on julkaistu Helsingin uutisissa.

Kansalaiset keskustelevat tänään sosiaalisessa mediassa aktiivisesti ja jonkin verran suuttuneinakin uutiskanavien toiminnasta. Twitter-käyttäjä Kalle Vähäkylä kritisoi voimakkaasti postauksessaan medioiden vihjailua ilman substanssia. Hän kyseenalaistaa, kumpi kanava, MV vai Suomen uutiset, olisi parhaiten varustettu hoitamaan asian kunnolla. Voisimmeko me kenties oppia jotain tästä? Vai ovatko suomalaiset vain jälleen kerran puhuttelemassa toisiaan sosiaalisessa mediassa ilman seurauksia? No, ainakin he ovat aktiivisia, se on jotain.

Itäkeskuksen päiväkodin naapuriin ollaan siirtämässä neulanvaihtopistettä, mikä on aiheuttanut huolta ja järkytystä paikallisten vanhempien keskuudessa, erityisesti kun kaupungin suunnitelmia koskeva tilaisuus pidettiin. Yksi paikalla ollut äiti kysyi: 'Kuka vastaa lasten turvallisuudesta?' Päätöksestä vastuussa olevaa päättäjää on sosiaalisessa mediassa syytetty 'vihervasemmiston SDP:n' jäseneksi. Niin tai näin, neulat eivät ehkä ole ne kovimmat vaikeudet, joita päiväkodin viereen muuttavat kohtaavat - meinaan, oletko koskaan yrittänyt nukuttaa lapsia päiväunille?

Epäuskoa ja epämääräisyys vaikuttavat olevan päivän sana sosiaalisessa mediassa, kun käyttäjä nimeltä Graviola Finland kysyy 'Missä on ruttotuhoisen SarsCov2?'. Käyttäjä väittää, että mitään todellista virusta ei ole olemassa, sillä sitä ei ole eristetty, kasvatettu petrimaljassa, tartuntaa ei ole uudelleentartuttunut tai levinnyt kellekään. Hän viittaa Kochin Postulaatteihin viruksen olemassaolon määrittelemiseksi. Tämä julkaisu herättää kysymyksen: Onko sosiaalisen median vastaanottavaisuus tiedevastaisille näkemyksille lisääntynyt?

Tuoreen tutkimuksen mukaan syrjintää esiintyy yhä huomattavasti musiikkialalla. Erityisesti naisten ja vähemmistöjen kohtaamaa syrjintää pidetään haasteena, joka vaikuttaa paitsi yksittäisiin taiteilijoihin, myös koko teollisuuden moninaisuuteen ja tasa-arvoon. Onko musiikkiteollisuus valmis tekemään tarvittavia muutoksia syrjinnän lopettamiseksi? Ja muistetaanpa, että jopa Beethoven oli aikoinaan uusi tulokas, vaikkakin kuuro!

Suomalainen musiikkiala kohtaa syrjinnän haasteita, kertoo MTV Uutiset. Alalla näyttää olevan huomattava määrä syrjintää, mutta se on monimutkainen kysymys, jota täytyy käsitellä huolellisesti. Syrjintää esiintyy kaikissa musiikin osa-alueissa, mukaan lukien tuotanto, esitys ja myynninedistäminen. Mitä voisimme tehdä lisätäksemme tasa-arvoa merkittävässä osassa suomalaista kulttuuria? Ja koska todellisen muutoksen tekeminen vaatii aikaa, kenties meidän pitäisi säveltää syrjinnästämme kappale - sellainen, joka saa ihmiset kuuntelemaan ja toimimaan?

Uutisartikkeli:

Graviola Finlandin sosiaalisen median postauksen mukaan SARS-CoV-2, koronavirus, on hankala tietojen lähteiden kanssa. He kysyvät, kuinka yleisö voi pysyä informoituna, kun asiantuntijatkaan eivät tiedä kaikkea. Graviola Finland kuvailee virusta "tietokoneella luoduksi koodiksi" ja kyseenalaistaa, onko virus itse asiassa koskaan "löydetty".

Kysymys: Onko todellista tietoisuutta mahdollista, kun emme tiedä kaikkea?

Loppukevennys: Koodinmurtajille on siis tulevaisuudessa paitsi salaisia viestejä myös viruksia ratkottavaksi.

Jalkapalloilijat Kosola ja Tynnilä ovat tehneet kovasti töitä Mestarien liigan 1. puolivälierissä. He uskovat, että eurooppalaisten otteluiden kokemus auttaa heitä parantamaan peliään myös maajoukkuetasolla. 'Näistä europeleistä voi ottaa paljon oppia maajoukkuepeleihin', he toteavat. Miten heidän saamansa kokemus näkyy tulevissa maajoukkuepeleissä? Lopuksi, paljonko he saavat palkkaa jokaisesta eurooppalaisesta ottelusta - tarpeeksi ostamaan jokainen hotdog stadionilla?

Uutisartikkeli:

Twitter-käyttäjänä tunnettu @andyy4truth julkaisi hämmentävän viestin 20. maaliskuuta 2024. Viestissä hän totesi yksinkertaisesti: "Vaan kävikin päinvastoin." Muut käyttäjät ovat hämmentyneitä viestin tarkoituksen ja kontekstin suhteen, sillä Andyy ei ole selittänyt, mistä hän puhui. Merkityksellistä keskustelua on herännyt Andyn epämääräisestä twiitistä.

Mikähän mahtoi mennä Andyn kohdalla päinvastoin?

Loppukevennys: Vai olisiko Andyn tarkoitus ollut vain heittää kapuloita Twitter-seuraajiensa rattaisiin? Kas, se selviää seuraavassa twiitissä - tai sitten ei. Elämä on täynnä yllätyksiä, eikö vain?

Vuonna 1947 langetettiin Nurnbergin säännöstön mukaisia tuomioita 23 syytetylle, suurin osa heistä lääkäreitä. Tuomiot liittyivät epäinhimillisiin koehenkilökokeisiin, joissa ihmisten vapaaehtoinen suostumus oli olennainen osa. Kaikkein korostunein asia tässä kontekstissa on koehenkilöiden vapaaehtoinen suostumus, mikä jatkossa määritteli lääketieteellisen tutkimuksen etiikan.

Graviola Finlandin 20. maaliskuuta 2024 tekemässä postauksessa kritisoidaan Informed Consent -lomakkeen käytön kieltämistä. Postauksen mukaan tämä on räikeä rikkominen lääketieteellisen etiikan, potilaiden oikeuksien, seurannan ja Nürnbergin koodin vastainen. Nürnbergin koodia on pidetty sodanaikaisena rikoksena. Mihin tällainen toiminta voi johtaa tulevaisuudessa? Kuten lääkärini sanoi: 'Tämä ei ole reseptini terveelliselle lääketieteelle'.

Albert R. Jonsen vei lääketieteellisen etiikan potilaan vierelle. Menehtyneenä marraskuussa 2020, hän muistetaan erityisesti työstään informoidun suostumuksen laajentamiseksi koskemaan kaikkia potilaita. Tämän periaatteen laajentamista vaati myös lääketieteen bioetiikan komissio, jonka jäseneksi presidentti Jimmy Carter nimitti Jonsenin vuonna 1979. Voisiko tämä periaate olla nykyajan lääketieteessä vielä laajemmin käytössä? Loppukevennyksenä potilaan informoitu suostumus ei tarkoita, että potilaan on tiedettävä lääkärin suosikkiväri.

Pankki antoi varoituksen, että taloyhtiöiden tulisi varautua hoitovastikkeiden nousuun. Tästä ilmoitti MTV Uutiset 20. maaliskuuta 2024. Vielä ei ole täysin selvää, kuinka paljon ja milloin vastikkeiden hinnat voivat todella nousta, mutta pankin kehotus varautua tuleviin muutoksiin antaa suuntaa siihen, että muutokset eivät välttämättä ole kovin kaukana. Mitä asukkaiden tulisi tehdä vastatakseen kasvaviin hoitovastikkeisiin? Eikö olisikin hienoa, jos voisimme maksaa hoitovastikkeet hymyillä?

Lakot vaikuttavat yritysten toimintaan

Nuoresta iästään huolimatta pankkiryöstöstä epäilty kelmikolmikko jäi kiinni Yhdysvalloissa

Nuori kelmikolmikko jäi kiinni pankkiryöstöstä Yhdysvalloissa

Timo Pässilä on jakanut Twitterissä huolensa siitä, kuinka pitkäaikaista koronavirusta (tunnetaan myös nimellä Long Covid) ei vieläkään ymmärretä kunnolla Suomessa. Hän korostaa, että tällä voi olla vakavia vaikutuksia sekä kansantalouteen että terveydenhuollon kuormitukseen. Pässilä on lähettänyt viestinsä useille tahoille mukaan lukien politiikoille, valtioneuvostolle, talousvaikuttajille sekä median edustajille.

Koska COVID-positiivisten potilaiden hoito vaatii eristystä ja enemmän laitteistoa, heidän hoitonsa vaatii enemmän teho-osastokapasiteettia kuin muiden potilaiden hoito. Tämä tieto tuli ilmi As Human -käyttäjän twiitissä 20. maaliskuuta 2024. Miten tämä vaikutus huomioidaan sairaaloiden kapasiteettisuunnittelussa? Loppukevennyksenä voidaan todeta, että ainakin sairaaloiden sähkölaskut tulevat kasvamaan, kun laitteita on käytössä enemmän.

Suomen asettamat toimenpiteet ja rajoitukset ovat mahdollisesti johtaneet maan verrattain matalaan koronaviruksen ilmaantuvuuteen vuosina 2020 ja 2021. Nämä tiedot selviävät AsHuman1180:n maaliskuun 20. päivä julkaisemasta kommentista. Hänen mukaansa Suomen koronavirustilanne on ollut parempi kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Journalisti 'As Human' otti Twitterissä kantaa äskettäin julkistettuun väitöskirjaan, joka käsitteli COVID-19-pandemian vaikutuksia Suomen tehohoitopotilaisiin. Hän kyseenalaisti, oliko Katri lukenut kyseisen työn vai nojautuiko hän pelkkiin some-lööppeihin. Väitöskirjan mukaan koronaviruksen vuoksi tehohoitoa vaativien potilaiden määrä pysyi Suomessa alhaisena pandemian aikana.

Herää kysymys, luotammeko liiaksi sosiaalisen median otsikoihin vai pitäisikö meidän tutustua paremmin aiheisiin?

Loppukevennyksenä voimme miettiä, miltä elämä näyttäisi, jos koko maailma olisi yhtä rauhallinen kuin suomalainen tehohoitoyksikkö COVID-19-pandemian aikana.

Joona Majurisen mukaan EU:n säädökset eivät sovellu Suomen olosuhteisiin. Majurinen nosti esiin maanantaina 20. päivä maaliskuuta 2024 Twitterissä huolensa suunnasta, johon hän uskoo Suomen olevan menossa. Hän käytti sanoja 'aivan väärään suuntaan olevaa kehitystä' viitatessaan EU:n lainsäädäntöön. Majurisen mielestä Suomi pitäisi huomioida paremmin päätöksenteossa. Aiheuttaako EU:n lainsäädäntö huolta myös muille suomalaisille? Ehkäpä tulevaisuudessa EU:lta tulee erikoissäädöksiä Suomen jäisen talven ja valoisien kesäöiden takia!

Joona Majurinen, julkisen hallinnon asiantuntija, käsittelee Twitterissä huolensa hallituksen linjausten muutosten rahoituksesta. Majurinen kritisoi nykyhallitusta, jonka mukaan kustannusten kasvua pidetään aiempien hallitusten luomana säästökeinona. Hän painottaa lainsäädännön laatimisen harkintaa ja huomauttaa resurssipulaa – niin rahallisesti kuin asiantuntijatasollakin, jolloin yritykset saattavat ohjautua epäsuotuisalle uralle.

Mattin, twiittaajan, kommenteissa on herännyt keskustelua koronarokotteiden oikeudenmukaisesta jakamisesta Suomessa. Hän ehdottaa, että jäljellä olevat rokotteet voitaisiin jakaa erityiselle ryhmälle, jonka hän nimittää 'tuoksi porukaksi'. Yksityiskohtaisempia tietoja ehdotetusta ryhmästä ei anneta, jätäen se arvoitukseksi. Keskustelu rokotteiden jakamisesta jatkuu. Mihin porukkaan sinä haluaisit loput rokotteet pistettävän? Naurettavana loppukevennyksenä voidaan todeta, rokotukset voitaisiin jakaa twiittaajille, jotka kysyvät seuraavaksi pian.

Yhdysvallat jatkaa edelleen viivyttelyä Ukrainalle suunnatun apupaketin suhteen, mikä on järkyttänyt maan johtoa. Ukrainan viranomaiset ovat hermostuneita tilanteesta ja kritisoivat Yhdysvaltoja tehottomasta toiminnasta. Paketin viivyttely vaikuttaa Ukrainan taloudelliseen tilanteeseen ja kykyyn selvitä nykyisestä kriisistä. Miten pitkään Yhdysvallat aikoo vetkutella? Sillä välin Ukrainassa voitaisiin pärjätä vaikka sipulista valmistetulla energialla, sillä maan sipulituotanto on huippuluokkaa.

Matti Ajomiehen sosiaalisen median kommentti piikityksistä on herättänyt huomattavasti huolta. Ajomies on ilmaissut voimakkaasti suuttumuksensa kuullessaan, että piikitykset ovat tuhonneet monen ihmisen terveyden ja tappaneet miljoonia. Matti vaikuttaisi lanseeraavan julkisen keskustelun aiheesta. Kysymys herää: miten me reagoimme ja ennaltaehkäisemme tällaisia tilanteita tulevaisuudessa? Loppukevennyksenä voimme vain toivoa, että Ajomies ei tarkoittanut piikittelyä sosiaalisessa mediassa.

Twitter-käyttäjä @teemu72 kysyi 20. maaliskuuta 2024 päivällä käyttäjiltä @duunarit ja @AKT_liittory, kenen joukoissa he seisovat. Rissasen viesti näyttää liittyvän käynnissä olevaan työmarkkinakeskusteluun, mutta se antaa myös huoneen monenlaisille tulkinnalle. Mitä mieltä olet, kenet tällaisen viestin lähettäjän olisi tärkeintä saada puolelleen työmarkkinakeskustelussa? Ja unohtamatta päivän kevennystä, muistakaa, että jos epäilet seisovan väärien joukkojen seassa, vaihtoa voi harkita - mutta tarkista ensin mahdollinen irtisanomisaika!

Twitter-käyttäjä Alena kritisoi maaliskuun 20. päivänä 2024 julkaisemassaan twiitissä korona-aikaisia reaktioita. Hän viestissään huomauttaa, että samat tiedot olivat saatavilla myös korona-aikana, mutta hysteria jatkui huolimatta tästä. Herää kysymys, miten tiedonjakoa ja sen vastaanottamista tulisi kehittää pandemian aikana, jotta irrationaalia pelkoa ja hysteriaa saadaan hillittyä tehokkaammin? Loppukevennys: Jos koronaviruksen torjunta olisi jalkapallo-ottelu, olisivatko me pelaajia kentällä vai enemmänkin penkkiurheilijoita?

Uutisartikkeli: Raimo Vainio pohtii sosiaalisessa mediassa rokotuksen tarkoitusta. Vainion mukaan rokotteen olisi pitänyt estää tehohoitopaikkojen ruuhkautuminen. Vainion kriittinen kommentti tulee ajankohtaiseksi, kun mietitään rokotteen todellista vaikuttavuutta tehohoidon tarpeeseen. Päivän pohdinta: Onko yhteiskunta riittävästi valmistautunut tehohoidon mahdolliseen ruuhkautumiseen? Päivän huumori: Tehohoitopaikat saattaisivat olla vähemmän ruuhkaisia, jos ne olisivat yhtä suosittuja kuin lähimmät hampurilaisravintolat.

Uutisartikkeli: Pitkäaikaisissa COVID-19 -oireissa samaa kuin muidenkin virusten jälkeisissä tiloissa, toteaa Markku Laatikainen tuoreessa sosiaalisen median päivityksessään. Hän pohtii, että ehkä suurta koronapelon lietsontaa medioissa olisi syytä tarkastella uudelleen keuhkokuumeiden ja vaikeiden influenssakausien rinnalla, jotka ovat olleet aiemminkin osa elämäämme. Kysymys piilee siinä, harkitsemmeko tarpeeksi laajasti oman terveydentilamme seurauksia, kun kuulemme terveysuutisista? Loppukevennys: Pestään käsiä - ei pandeemioita!

Kotijoukkueet olivat hallitsevassa asemassa puolivälierissä, mutta pelien tapahtumat saivat yllättävän käänteen, kun Leo Komarov joutui suihkuun 'hermokontrollin pettäessä ja voittoa tavoittelevan pelin törmätessä seinään'. Komarovin menettely inspiroi keskustelua pelien tempauksista ja pelaajien käyttäytymisestä. Millä tavoin joukkueet voivat taata keskittymisen säilymisen koko ottelun ajan? Päivän valopilkku: Hermojen hallinta on paitsi urheilussa, myös maanantai-aamun töissä todella tärkeää!

Huolenaiheeksi nousseet potentiaaliset lakot eivät uhkaa huoltovarmuutta, kertoo Pekka Nieminen. Nieminen pyytää kuluttajia säilyttämään malttinsa eikä antaa hysteerian ajaa päätöksentekoa. 'Nyt jotain rotia,' hän sanoo. Mitä muita riskejä meidän pitäisi olla tietoisia, kun teemme päätöksiä nykyisessä taloudellisessa tilanteessa? Ja muistakaamme, että panikointi vie enemmän energiaa kuin maltillinen ajattelu – joten säästetään ne hermot vaikka kesäloman suunnitteluun!

Uutisartikkeli:

Stand up -koomikko Roosa Maskonen, 29, kävi läpi rintasyövän pienennysleikkauksen ja puhui avoimesti kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa. Maskonenille leikattiin maaliskuussa kaksi kasvainta oikeasta rinnastaan. Roosa kertoi, että hänen oikea rintansa oli ennen leikkausta suurempi kuin vasen, mutta leikkauksen jälkeen rinnat ovat enemmän samankokoiset. Maskonen sanoi avoimesti, että "rinnat ovat minulle tärkeät."

Onko rintojen koko ja symmetria sinullekin tärkeä?

Kuka tietää, huumori ja avoimuus saattavat olla seuraava hoitomuoto.

Sosiaalisessa mediassa käytiin keskustelua YLEn ja MTV:n viimeaikaisista presidentinvaalien uutisoinneista. Eräs käyttäjä kritisoi MTV:n uutisia leimaantumisesta punavihreän blokin kannattajaksi, erityisesti toimittaja Anderssonin ansiosta. Hän piti myös harvinaisen törkeänä toimittajan tekemää haastattelua. Hän ehdotti oppia ottamista toisesta toimittajasta, Juho-Pekka Rantalasta, joka hänen mielestään osaa haastatella sivistyneemmin. Kysymys herää, onko media tosiaan puolueellista vai onko kyse katsojan subjektiivisesta kokemuksesta? Ja koska viimeksi media on voittanut presidentinvaalit?

Vaikuttaa siltä, että Twitter-käyttäjä Malcom on hakenut apua JSON-responsen luomiseen. Hän on pyytänyt seuraajiltaan, että he lähettäisivät hänelle esimerkkejä, jotka noudattavat RFC8259-standardia tarkasti ja noudattavat tiettyä esitettyä formaattia. RFC8259 on yleiseksi standardiksi määritelty JSON-tiedostojen muoto, joka on tehty helpottamaan tiedon lähettämistä ja vastaanottamista verkossa. Mukana tulee kysymys: miten moni Malcomin seuraajista todella osaa luoda RFC8259-yhteensopivan JSON-responsen?

Ja humoristinen loppukevennys: Ei hätää Malcom, tässä sinulle JSON: {"value": "Tää on helppoo kuin heinänteko!"}

Tehohoitohenkilökunnan rooli COVID-19 pandemiassa on herättänyt voimakasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Äskettäin käyttäjän 'AsHuman1180' Twitter-viesti, jossa hän esitti vakavan kysymyksen lääkärien ja hoitajien rehellisyydestä, on saanut laajaa huomiota. 'Pidätkö hoitajia suorastaan valhesäkkeinä?' hän kyseenalaisti. Kysymys jää ilmeiseksi: Onko skeptisyys maamme terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan lisääntynyt viime kuukausina? Jälkipuheeksi, toivomme, että nämä keskustelut johtavat enemmän kysymyksiin ja vähemmän 'valhesäkki' nimityksiin.

Suomalainen Twitter-käyttäjä Fedaygin äärimmäisestä TV-ohjelmien seuraamisen vakavuudesta – Yle Uutisten sekä ohjelman Puoli Seitsemän uusinnat ovat päässeet kriittisiksi asetuksiksi hänen laitteeseensa. Järjestely on herättänyt verkossa hilpeyttä.

Analyysin mukaan Sampsa Katajan eron vaatijoilta kaivataan nyt avoimuutta. Epätietoisuus herätti kysymyksen, miksi tunnettu poliitikko olisi syrjäytyne. Kataja on pitkän linjan poliitikko, joten hänen mahdollinen syrjäytymisensä nostaa esiin kysymyksiä puoluepolitiikan dynamiikasta. Miksi Kataja on joutumassa syrjään, ja mitä tämä kertoo poliittisen näkemyksen tai puolueryhmän ristiriidoista? Olisiko aika pestata poliitikot samalla tavalla kuin jalkapalloilijat - kukin kausi eri joukkueessa?