Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on joutunut veroparatiisiyhtiökohun keskelle. Presidentin yhteydet veroparatiisiyhtiöihin ovat herättäneet huolta maan korruption vastaisista toimista. Seitsemän vuotta kriisissä ollut Ukraina taistelee edelleen syvään juurtunutta korruptiota vastaan, mikä uhkaa maan kehitystä ja kansainvälistä mainetta. Zelenskyi, joka alkujaan tuli valtaan lupauksella kitkeä korruptiota, on nyt itse syytösten kohteena. Ukrainan kansa kaipaa rehellisyyttä ja toivoa muutoksesta, mutta skandaali heikentää uskoa parempaan tulevaisuuteen.

Ossi Aho kritisoi sosiaalisessa mediassa korruption vastaisten toimien hitautta. Hän huomauttaa, että tänä vuonna käynnistyi vasta yhdeksäs korruption torjuntaohjelma, vaikka aiheesta on keskusteltu jo pitkään. Ossi mainitsee, että vuosittaiset menetykset ovat noin 4 miljardia euroa. Toivottavasti yhdeksäs kerta toden sanoisi! Loppuun hauska kevennys: Jos korruptiota torjuttaisiin yhtä hitaasti kuin parkkipaikkaa etsitään kauppakeskuksen parkkihallissa, moni meistä olisi vieläkin matkalla.

Lääketeollisuus ja korruptio lääkärien keskuudessa ovat aiheuttaneet huolta terveydenhuollossa. Riippumatta siitä, kuinka vanha aihe on, se vaikuttaa edelleen ajankohtaiselta. Monet lääkärit ovat sidoksissa lääketehtaisiin, mikä heikentää heidän kykyään tarjota puolueetonta tietoa ja hoitoa potilailleen. Tämä korruptio on myös lisännyt valtion menoja, kun kalliit, tarpeettomat lääkkeet määrätään. Tässä on selvästi tarve rajoittaa lääketeollisuuden vaikutusta lääkärikuntaan ja edistää avoimuutta terveydenhuollossa.

Uutisartikkeli (Suomi):

Suomen puolueet eivät tunnu olevan innostuneita kaivosveron nostamisesta, paitsi Vihreät. Näin voidaan päätellä Twitter-käyttäjä Lasse Laitisen postauksesta, jossa hän kysyy, miksi kaivosveroa ei haluta nostaa. Postauksessa hän myös käyttää hashtagia "korruptio". Kaivosala on herättänyt paljon keskustelua Suomessa, koska monet ovat huolissaan ympäristövaikutuksista ja kaivosyhtiöiden mahdollisesta korruptiosta.

Suomen hallituksen ministereiden vastuuta ja kansainvälisiä terveysmääräyksiä koskevaa keskustelua käydään vilkkaasti sosiaalisessa mediassa. Eräs käyttäjä nimeltä Mikko Ahonen on julkaissut Twitterissä viestin, jossa hän kyseenalaistaa Suomen hallituksen vastuun terveysmääräysten noudattamisessa. Ahonen viittaa kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n pandemiasopimukseen ja korostaa Suomelle aiheutuvaa haittaa, johon ministerien tulisi reagoida.

Suomalaiset some-käyttäjät ovat hämmentyneitä siitä, miksi Yle Uutiset ei ole kiinnostunut eräästä kohusta. Twitterissä käyttäjä @weijonesso kysyy, onko syynä korruptio. Kyse on selvästi tahallisesta provokaatiosta, mutta ilmeisesti monet kaipaavat vastausta Ylen kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Selkkauksen yksityiskohdista ei kuitenkaan mainita tweetissä. Yle Uutiset ei ole vielä vastannut tähän hashtagittivaatimukseen, ja monet ihmettelevät syitä. Toivotaan, että pian saamme lisätietoa tästä mielenkiintoisesta tapauksesta.

Israelissa kasvaa tyytymättömyys pääministeri Netanyahuun, kun ihmiset vaativat uusia johtajia. Sosiaalisessa mediassa leviävässä postauksessa Israelin juristit ovat ilmaisseet turhautumisensa ja vaatineet muutosta. Pääministeriä vastustavat mielenosoitukset ovat jatkuneet pitkään, kun ihmiset vaativat hallituksen uudistamista ja korruption lopettamista. Postauksesta ei käy ilmi tarkempia tietoja mielenosoituksista tai juristien vaatimuksista, mutta se antaa kuvan Israelin poliittisesta ilmapiiristä ja kansalaisten tyytymättömyydestä nykyiseen johtoon.

Suomeksi:

Suomalainen Twitter-käyttäjä Amos Ahola on herättänyt keskustelua sosiaalisessa mediassa väitteillään edunvalvonnasta ja korruptiosta. Ahola toteaa twiitissään, että "ihan normi edunvalvontaa tuo vielä on, ei täytä korruption määritelmää." Tämä kommentti on saanut monet pohtimaan, missä kulkee korruption rajan ja edunvalvonnan välillä. Ahola ei kuitenkaan tarkemmin avaa, mistä tapauksesta tai tilanteesta hän twiitissään puhuu. Hänen twiittinsä on herättänyt laajaa huomiota ja saanut aikaan vilkasta keskustelua eri näkemyksistä.

Suomalainen somevaikuttaja Vikke Kekäläinen on herättänyt keskustelua korruptiosta sosiaalisessa mediassa. Hänen tuoreessa postauksessaan hän väittää, että Suomessa korruption määritelmät ovat niin naurettavat, ettei oikeaa korruptiota voi edes tapahtua. Kekäläisen kommentti on saanut aikaan paljon vastareaktioita ja keskustelua.

Korruptio on vakava ongelma monissa maissa, ja sen torjuminen on tärkeää yhteiskunnan terveyden ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Suomessa korruptiota esiintyy onneksi melko vähän, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö ilmiöön tulisi suhtautua vakavasti.

Ossi Aho, aktiivinen kansalainen, epäilee Twitterissä Työntekijöiden Eläke-laitoksen (TEM) ja oikeusministeriön koordinaatiota korruption vastaisessa hankkeessa. Aho viittaa viestissään erityisesti ministeri Arttu Satoseen ja kansanedustaja Leena Mereen, kysyen päivämäärältään 22. päivä maaliskuuta 2024, miksei koordinaatio toimi. Aiheeseen liittyen, on mielenkiintoista kysyä: Miksi koordinaatio ei pelaa? Erään sanonnan mukaan, hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - mutta mitä jos suunnitelmien tekijät eivät olekaan samalla sivulla?