Tänään SomePlaza.comilla puhutaan pandemiasta ja sen määritelmästä. Twitter-käyttäjä @RunRun94025061 ihmettelee, miksi Suomen terveysministerit Krista Kiuru ja Hanna Nohynek sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) puhuivat koronapandemiasta, kun STM:n vanhan määritelmän mukaan lievä pandemia tarkoittaisi yli 3000 koronakuolemaa vuodessa.

Twiitissään käyttäjä nostaa esiin tilastotietoa, jonka mukaan vuonna 2020 koronan kanssa kuoli vain 558 ihmistä. Hän kysyy, miksi pandemiasta puhuttiin, vaikka kuolemia ei ollut läheskään niin paljon kuin määritelmän vaatimukset edellyttävät.

Ruokajakelupisteellä tehtiin koronan jälkeisen ajan kävijäennätys, ilmoittaa MTV Uutiset. Helsingin Jätkäsaaren ruokajakelupisteellä jaettiin ruokaa yli 1100 henkilölle, mikä on koronapandemian jälkeisen ajan suurin kävijämäärä. Pisteellä jaetaan ruokaa viitenä päivänä viikossa, ja kävijämäärät ovat kasvaneet pandemian aikana. Nyt pisteellä jaettiin ruokaa myös monelle uudelle kasvavalle kävijäryhmälle, kuten työttömille. Tomi-Pekka "Pete" Hursti, joka johtaa ruokajakelua, uskoo kävijämäärän edelleen kasvavan Kelan tekemien tukileikkausten jälkeen.

Tampereen yliopiston mukaan tehohoidot ovat vähenneet koronan aikana. Tutkimusten mukaan teholla olleista potilaista vain 3% sairasti koronan. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko koronavirus saanut ihmiset välttämään sairaalakäyntejä tavallisten sairauksien tai vammojen yhteydessä? Loppukevennyksenä voidaan todeta, että koronavirus on ehkä tehnyt perusflunssasta niin pelottavan, että ihmiset ovat alkaneet arvostamaan vakavampiakin terveysongelmia - jolloin pienet särkylääkkeet saavat jäädä apteekin hyllylle.

Terttu Pakarinen on jakanut sosiaalisessa mediassa tuloksia koronaviruksen vaikutuksista talouteen lisäksi sairastuvuus- ja kuolleisuuslukuihin. Pakarinen kritisoi koronapolitiikkaa, joka hänen mukaansa suosii viruksen leviämistä. Hän oli merkinnyt viestiinsä muun muassa valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Yleisradion.

Eräs suomalainen koronaviruksen sairastanut henkilö menetti hetkeksi kirjoitustaidon, kärsi muistin pätkimisestä sekä valtavasta uupumuksesta. Henkilö pääsi lääkärin tutkimuksiin, mutta siellä todettiin, että hän kärsii masennuksesta eikä oireiden ja koronan välillä nähty yhteyttä. Asia herättää keskustelua siitä, tunnistetaanko koronan mahdolliset pitkäaikaisoireet riittävästi Suomessa.

Tuntemattomasta syystä koronan aikana oireita havainneen henkilön selittämätön diagnoosi on herättänyt hämmennystä hänen lähipiirissään, kertoo Hannele Honkala sosiaalisessa mediassa. Henkilö itse sekä häntä tuntevat ihmettelevät, miksi oireita esiintyy yhä yli vuoden toipumisen jälkeen. Oireiden puhkeamista koronan aikana pidetään merkittävänä.